On vuosi 2009 ja istun työvoimatoimistossa ilmoittautumassa työttömäksi työnhakijaksi. Olen jo jonkin aikaa haaveillut hyvinvointivalmentajan työstä, sillä olen hiljattain valmistunut Elämäntaidon valmentajaksi ja NLP-kouluttajaksi. Kokemusta minulla ei ole hitustakaan, mutta intoa ja päättäväisyyttä sitäkin enemmän. Odottaessani vuoroani numerolappu kädessä huomaan pöydällä postikortin, joka suorastaan kutsuu lukemaan itsensä. Innostun sen sisällöstä ja otan sen talteen. Kotona menen sen konsultointiyrityksen sivuille, jonka mainos tuo postikortti on. Luen toimitusjohtajan tervehdyksen etusivulta ja sisäinen ääneni kehottaa toimimaan: ”Ota yhteyttä, lähetä CV:si tuonne!” Järjen ääni yrittää sabotoida innokkuuttani selittämällä niitä näitä siitä kuinka en ole mitenkään pätevä hakemaan valmentajan työtä konsulttifirmasta. Toimin sitä kuuntelematta. Muutamaa päivää myöhemmin saan kutsun haastatteluun, joka menee kuin unelma ja saan toteutettavakseni oman projektin. Ensi askeleet hyvinvointivalmentajana on otettu!
Tämä tarina kuvaa hyvin sitä miten intuitio toimii. Kun meillä on jokin idea tai toive, se raksuttaa päässämme lähes taukoamatta, vaikka emme siihen tietoisesti kiinnittäisi huomiota. Alamme jopa huomaamattamme kerätä tietoa ympäristöstämme ja kiinnittää huomiota sellaisiin seikkoihin, jotka voivat auttaa meitä eteenpäin. Keräämme valtavan määrän informaatiota ja sopivan hetken tullen, saamme oivalluksen tai idean toimia jollain tavalla.
Intuitio on sekoitus elämän varrella kertynyttä tietoa – tietoista ja tiedostamatonta – ja siinä on myös mystinen osansa.
Miten ihmeessä voin tietää edessäni kaupan kassalla olevan ihmisen ostosten loppusumman hetkeä ennen kuin myyjä ilmoittaa sen? Näin on tosiasiassa tapahtunut. Olen jostain kumman syystä äärimmäisen hyvä ”arvaamaan” kaikenlaisia summia ja lukuja etukäteen. Aavistan myös milloin puolisoni on soittamassa, sillä lähes poikkeuksetta vilkaisen puhelimeen juuri hetkeä ennen kuin se soi. Tyttäreni lukee ajatuksiani kuin avointa kirjaa ja poikani poimii toisten ihmisten tunnetiloja kuin mikäkin emotionaalinen barometri.
Intuitio ei ole jotain minkä kanssa joko syntyy tai ei. Se on yksi ihmisen synnynnäisistä ominaisuuksista.
Elämäntyylimme ja ympäristömme ei aina välttämättä tue sen kuuntelua ja kehittämistä, joten tuo sisäinen kompassi hyllytetään. Hyvä uutinen on se, että intuitiotaan voi harjoittaa: voimme herkistyä kuulemaan ja aistimaan hienovaraista tietoa, harjoitella erottelukykyä ja testata intuitiivisen tiedon luotettavuutta. Intuitio on ylivertainen työkalu isoissa elämänmuutoksissa, muissa tärkeissä päätöksissä tai monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa. Se on näppärä apuri myös niinkin arkisessa tilanteessa kuin parkkipaikan etsimisessä kaupungin keskustan ruuhkaisilta kaduilta.
Keholliset tuntemukset ovat yksi intuition tavoista viestiä meille. Moni kysyy miten voi aistia keholta tulevia intuitiivisia viestejä ja kursseillani teetänkin usein seuraavanlaisen harjoituksen, jolla kartoitetaan kehon tapaa ilmoittaa siitä, mikä on meille hyväksi tai mieluisaa ja mikä ei:
Sulje silmäsi ja hengitä muutaman kerran syvään. Rentouta kehosi ja mielesi. Toista nyt mielessäsi sanaa ”kyllä” ja tunnustele missä kohtaa kehoa se tuntuu. Onko se painava vai kevyt tunne? Onko se supistava vai laajentava tunne? Jos ”kyllä”-vastaus olisi väri, mikä väri tulee mieleesi? Jos se tuoksuisi joltakin, miltä se tuoksuisi? Entä miltä se kuulostaisi? Kuvittele vielä käveleväsi vaatekaapille, jossa roikkuu ”kyllä”-vaate. Puet sen päällesi. Miltä sinusta nyt tuntuu? Hyvä. Tee nyt sama ”ei” sanan kanssa ja huomaa miten selvästi kyllä ja ei eroavat toisistaan.
Jos haluat kehittää intuitiotasi, aiheesta on kirjoitettu useita mielenkiintoisia kirjoja. Suosittelen lämpimästi esim. Penney Peircen kirjaa ”Intuitio – sisäisen tiedon ohjauksessa”, ja intuitiotutkija Asta Raamin kirjaa ”Älykäs intuitio ja miten käytämme sitä”. Molemmat ovat saatavilla kirjastosta.
