Kuinka tavaroiden karsiminen voi vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin? – Lue kaksi tarinaa

Elämme kulutusyhteiskunnassa, joka kannustaa monin eri tavoin meitä ostamaan ja omistamaan aina vain enemmän tavaraa. Monella meistä asunnon kaikki mahdolliset kaapit, nurkat, laatikot ja säilytystilat ovat jo ääriään myöten täynnä, ja asuntoon mahtumattomia tavaroita säilötään kellarikomeroissa, maksullisissa pienvarastoissa, kesämökeillä…

Osa tavarasta, jolla täytämme kotimme, on tuikitarpeellista mutta ei jokapäiväisessä käytössä; esimerkiksi vuodenaikaan sopimattomat vaatteet ja kengät tai vierasvuoteen petivaatteet. Osa taas – erilaiset muistoesineet, kirjat, kodin pienet sähkölaitteet, vuosia vanhat joulukortit, cd-levyt – saattaa olla enemmän tai vähemmän tarpeellista.

Monesti tavaraa kuitenkin myös pidetään tallessa ”kaiken varalta” – usein sen kummemmin miettimättä, mikä tämä ”kaiken vara” -tilanne on, ja kuinka todennäköisesti sellainen tulee. Myös esimerkiksi lahjaksi saadut tavarat voivat pyöriä nurkissa, jos itse esine ei puhuttele, mutta siitä ei ole myöskään osannut luopua, koska lahjan antaja ja itse antamisen ele ovat kuitenkin olleet merkittäviä.

Kaikesta tästä kaapit, nurkat ja mielet täyttävästä tavaramäärästä saattaa syntyä tiedostamatonta ahdistusta tai stressiä, esimerkiksi jos siivoaminen tuntuu olevan pelkkää tavaroiden siirtelyä paikasta toiseen, kirjat eivät mahdu kunnolla kirjahyllyyn tai sukkalaatikko pursuilee yli äyräiden.

Miten mieleen ja henkiseen hyvinvointiin voisi vaikuttaa tavaroista luopumalla?

Kysyimme kahden omaisuuttaan karsineen ja järjestäneen naisen kokemuksia siitä, miten järjestelmällinen tavaroista luopuminen on vaikuttanut paitsi kodin yleiseen järjestykseen ja ilmapiiriin, myös heihin itseensä henkisellä tasolla.

Kokemuksistaan kertovat oopperalaulaja Mia Huhta ja kuvittaja Elina Puohiniemi, jotka ovat molemmat noudattaneet siivoamisessa ja tavaroista luopumisessa japanilaisen ammattijärjestäjä Marie Kondon supersuositun KonMari-kirjan ohjeita.

siisti

Mia Huhdan mielestä on hyvä kysyä itseltä aika ajoin, mikä omasta omaisuudesta tuottaa todellisuudessa iloa ja mistä puolestaan voi iloisesti päästää irti ja luovuttaa vaikka kierrätykseen. Tällä tavoin syntyy tilaa mieleen ja konkreettisesti kotiin.

Järjestäminen nosti esiin meidän kodin kauneutta”, Mia Huhta kertoo. ”Kun ylimääräinen tavara vietiin pois, kauneus pääsee esiin. Samoin kauniit esineet, joilla on usein myös tarina. Pidän selkeydestä ja siisteydestä. Nyt koti on niin paljon siistimpi, että siivoaminen on lähinnä imurointia, kun matot ovat ulkona. Tavaroita on vähemmän ja niille on paikat.

Tavaroista luopuminen on tarjonnut Mialle oppeja, jotka ovat laajentuneet myös muille elämänalueille: ”Tällä hetkellä huomio on niistä ruoka-aineista luopumisessa, jotka eivät palvele hyvinvointia. Löysin Lontoon reissulta todella hyvän kirjan How Not to Die, joka keskittyy ravinnon kautta sairauksien ehkäisemiseen ja parantamiseen. Suosittelen. Toivon, että tämä muutos koskee kohdallani myös työelämää. Fokus on iloa ja riemua tuottavissa jutuissa.

Kun ylimääräinen tavara viedään pois, kodin kauneus ja kauniit esineet pääsevät esiin.

Kuvittaja Elina Puohiniemen elämään KonMari-metodilla on ollut kokonaisvaltainen vaikutus: ”Se vaikutti kaikkiin elämänalueisiin, niin henkisiin kuin fyysisiinkin. Isoin muutos on menneisyydestä irti päästäminen eli tietynlainen keveys ja läsnäolo. Tässä hetkessä elämisen kokemus on kasvanut. Samalla poistin elämästäni to do -listan ja esimerkiksi keskeneräiset käsityöt, joten olen pystynyt toteuttamaan uusia projekteja helpommin ja keveämmin.

”Irtipäästäminen menneestä ja keskeneräisyydestä on opettanut keskittymään elämyksiin ja tähän hetkeen, joten se näkyy kaikessa mitä teen. On syntynyt sellainen teenpä tuon heti -asenne.” – Elina Puohiniemi

Elina kertoo lahjoittaneensa pois yli puolet omista henkilökohtaisista tavaroistaan, eikä ole kaivannut niistä mitään. Eniten vastustelua mielen tasolla aiheutti tunnepitoisten tavaroiden – muistoesineiden, valokuvien ym. – läpikäyminen.

KonMari oli minulle hyvinkin henkinen matka. Menetelmän hienous perustuu siihen, että keskitytään ihan täysillä siihen, mitä halutaan säilyttää”, kuvailee Elina. ”Luopuminen tapahtuu luonnollisesti sen sivutuotteena, kun oppii ymmärtämään, mitä tarvitsee ja rakastaa ja mistä iloitsee. Olen päässyt eroon tavaran vallasta. Kaikella on paikkansa, en enää käytä aikaani tavaroiden etsimiseen ja arvostan kaikkea omistamaani enemmän.

Taitelija Elina Puohiniemen toimisto ennen ja jälkeen KonMarin toteuttamisen: "Toimistossa on enää työpöytä ja yksi kaappi, kun ennen siellä oli kolme kaappia, iso kirjahylly, lipasto ja lukematon määrä pinoja ja keskeneräisiä asioita odottelemassa hoitamista."
Elina Puohiniemen toimisto ennen ja jälkeen KonMarin toteuttamisen: ”Toimistossa on enää työpöytä ja yksi kaappi, kun ennen siellä oli kolme kaappia, iso kirjahylly, lipasto ja lukematon määrä pinoja ja keskeneräisiä asioita odottelemassa hoitamista.”

Se, minkä metodin – jos minkään – mukaisesti elämänsä ja kotinsa sisällön karsii ja järjestää, on sinänsä sivuseikka. KonMari ei suinkaan ole ainoa tapa lähestyä tavaroiden karsimista. Yksi menetelmä on kuukauden kestävä ”minimalismipeli”, jossa kuun ensimmäisenä päivänä luovutaan yhdestä tavarasta, toisena päivänä kahdesta, ja niin edelleen. Toinen on tavara päivässä -metodi, jossa nimen mukaisesti joka päivä valitaan yksi tavara, joka laitetaan kierrätykseen, kirpparille, lahjoitettavaksi tai roskiin.

KonMari eroaa näistä tavara kerrallaan -menetelmistä erityisesti tavaroiden vähennystahdin suhteen: Marie Kondo suosittelee käymään kaikki samaan ryhmään kuuluvat kodin tavarat – esimerkiksi vaatteet tai kirjat – kerralla läpi. Lisäksi KonMarissa tavaroiden karsimisen keskeisenä kriteerinä on, tuottaako kyseinen esine sinulle iloa: jos tuottaa, se säilyy. Jos siis esimerkiksi jokainen omistamasi kirja tuottaa sinulle iloa, sinun ei tarvitse luopua yhdestäkään.

kirjat

Riippuu täysin ihmisestä ja luonteesta, mikä toimintatapa oman omaisuuden läpikäymiselle ja ylimääräisestä tavarasta luopumiselle tuntuu itselle parhaalta. Joillekin on luontevaa käydä kerralla läpi koko omaisuus ja karsia siitä puolet, kun vaan pääsee vauhtiin.

Toiset voivat haluta antaa itselleen aikaa käydä luopumisen prosessia kaikessa rauhassa läpi – esimerkiksi Elina Puohiniemi kertoo antaneensa poislähtevien tavaroiden pinojen seistä nurkissa kaikessa rauhassa ja tehneensä tuplatarkastuksen, ennen kuin lopulta lahjoitti nämä tavarat pois.

Jos haluat lähteä tutkailemaan, millaisia vaikutuksia ylimääräisistä tavaroista luopumisella voisi olla oman asuintilasi lisäksi myös omaan mielentilaasi sekä hyvinvointiisi, tärkeintä on löytää tässäkin sinulle sopivin tapa lähestyä asiaa – ja myös käyttää prosessiin sen verran aikaa, kuin juuri sinä tarvitset.

Saatat jossain vaiheessa tulla pisteeseen, jossa koko karsimisen ajatus tuntuu täysin älyttömältä, etkä halua luopua yhdestäkään omistamastasi esineestä. Luopuminen saattaa nostaa pintaan myös odottamattomia tunnetiloja. Toivota tämä mielesi vastustus tervetulleeksi, kohtaa sen synnyttämät tunteet rauhassa, ja etene sen jälkeen kuten parhaaksi koet.

Tavaroiden karsimisprosessin ydin saattaa jossain vaiheessa muuttua fyysisestä tavarasta luopumisesta oman henkisen ”tilan” laajentamiseksi. Tämä ei ole väistämätöntä eikä välttämätöntä, mutta saattaa tapahtua siinä sivussa. Ja vaikka tätä ei tapahtuisikaan, olet joka tapauksessa raivannut fyysiseen ympäristöösi lisää tilaa itsellesi olla, elää ja hengittää.


Lisää inspiraatiota, tietoa ja kannustusta karsimiseen:
Tavara päivässä -Facebook-ryhmä
Google-haku hakusanalla ”minimalismipeli”
Konmari Suomi -Facebook-ryhmä

 

Lue myös: Hukutko tavaroihin? – 3 vinkkiä pelastumiseen

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: