Entä jos unelmien saavuttaminen onkin vain vähän itsestä kiinni?

Elän tällä hetkellä unelmaani todeksi. Toki monella tapaa asiat voisivat olla paremminkin mutta varsinaisia oikeita ongelmia joutuu hakemalla hakemaan.

Kun elämässä saavuttaa tilan missä tällainen vaatimattomaan tyytyväinen ihminen kylpee mahdollisuuksien, itsensä toteuttamisen sekä hengellisen että maallisen mammonan yltäkylläisyydessä, sitä alkaa pohtimaan, että miten tätä voisi antaa myös muille?

Itseäni inspiroi ryysyistä rikkauksiin ja vaikeuksista voittoon -tarinat mutta väkisinkin mietin, että miten unelmien saavuttamisesta saisi tehtyä koko kansan huvia? Siis siten, että se ei olisi vain sattuman kauppaa, hyväosaisten etuoikeus tai yksi miljoonasta -tarina?

Eräänä päivänä istuessani Jari Sarasvuon valmennuksessa koin herätyksen. Jotta unelmien saavuttamisesta tulee kaikkien arkea, tarvitaan perustavan laatuinen ajattelutavan muutos. Ihan ensimmäisenä pitää ymmärtää miten unelmien saavuttaminen oikeasti tapahtuu ja miten se mahdollistuu mahdollisimman monelle.

Katsos, meidän ihmisten ajatusmaailmassa on valuvika. Kun asiat menevät hyvin, on se meidän omaa ansiotamme. Mutta kun asiat menevät huonosti, on se jonkun muun vika. “Minä tämän yrityksen rakensin mutta sitten tuli lama ja vei kaiken!” “Kyllähän minäkin a, b ja c mutta kun x, y ja z!”

Kun ensimmäistä kertaa pääsin toteuttamaan itseäni kaikessa patoutuneessa elämänvimmassani, olin valmis repimään puut maasta juurineen saavuttaakseni ne unelmat, jotka olin asettanut tavoitteeksi.

Omassa pienessä päässäni selitin itselleni tarinaa, jossa minä olen lyönyt kortit pöytään ja kantanut vastuun. Minä olen ottanut riskit ja lähtenyt yrittäjäksi. Minä olen ottanut loikan tuntemattomaan, joka mahdollistaa itsensä toteuttamisen. Minä olen kasannut ympärilleni tiimin ja minä olen ne pitkät päivät paiskinut hikipalkalla. Minä olen antanut omistani yhteisen hyvän eteen, jotta vaikealla hetkellä muut saavat ensin ja minä pärjään sillä mitä jää jäljelle. Minä olen juossut verkostoitumassa, neuvottelemassa, vääntämässä rahoitusta, paiskinut tunteja sisään, purkanut ruuhkat ja venynyt epäterveellä tavalla, jotta muiden ei tarvitsisi. Minä olen rakkaan vaimoni löytänyt ja minä olen tehnyt kaikkeni, jotta rakkaalla pojallani olisi kaikki hyvin. Oli asia ikä hyvänsä, se olen minä, joka on tinkinyt yhdestä, jotta voisi saavuttaa toisen.

Tämä on minun unelmani ja minä olen sen omalla tekemiselläni rakentanut.

Mutta. Miten väärässä voi ihminen ollakaan.

No, tietysti omalla tekemisellä ja ajattelulla on merkitystä. Mutta se ei riitä. Se ei riitä vaikka unelmasi olisi miten pieni ja vaatimaton eikä se varsinkaan riitä jos unelmasi on jotain suurta.

Otsikon ajatus siitä, että eikö unelmien saavuttaminen ole sittenkään vain itsestä kiinni, saattaa tuntua ahdistavalta. Varsinkin jos olet juuri päättänyt ottaa itseäsi niskasta kiinni ja itse lähteä sykkimään kohti unelmiasi.

Kun oikein pohdin, näyttää yhä enenevissä määrin siltä, että oikeastaan kaikki mitä minä olen ja teen, miten ajattelen, selviydyn ja inspiroidun ja mitä saan aikaan on hyvin hyvin hyvin paljon jonkun muun ansiota kuin minun. Se, että mitä minä olen ja miten olen tähän yltäkylläisyyden pisteeseen päätynyt on yllättävän vähän kiinni vain minun omista valinnoistani ja tekemisistäni.

Ai että miten niin? No, minäpä kerron.

Se, että olen terve ja millaista fysiologista elämänvirtaa minussa virtaa riippuu esimerkiksi geeneistäni ja niistä rakennuspalikoista, jotka syntymähetkellä sain vanhemmiltani. Tähän en voinut itse vaikuttaa mitenkään. Voin vain olla kiitollinen, että aivokuoriarpajaisissa olen onnistunut voittamaan tällä tavoin kun nyt näyttää tapahtuneen.

Se, että minulle on itsestään selvää, että maailma on mahdollisuuksien huvipuisto johtuu siitä, että vanhempani ovat aina mahdollistaneet uusien asioiden kokeilun. Se, että taloudellisesti tiukkoina aikoina he ostivat itselleen vaatteita kirpputorilta, jotta minä voisin pelata jalkapalloa, ajaa polkupyörällä ja osallistua taloudellista vipua vaativiin rientoihin on asia, johon minä en voinut vaikuttaa. Voin vain olla kiitollinen, että he näin tekivät.

Se, että yrityksemme on maan kärkipäätä ja kasvaa ei ole minun ansiotani. Tämä kaikki mahdollistuu vain siksi, että meillä on tiimissä joukko ihmisiä, jotka allekirjoittavat arvomaailmamme ja ovat sitoutuneet päämääriimme. He ovat aina joustaneet tarpeen mukaan, jakavat osaamistaan tiimimme kesken, ovat kiinnostuneet ammattitaitonsa kehittämisestä ja haluavat tulla koko ajan paremmaksi siinä mitä tekevät. Tätä tekemisen paloa minä en voi kenenkään puolesta päättää enkä voi siihen ketään määrätä tai käskeä. Voin vain olla kiitollinen, että olen tänäänkin tällaisten ihmisten ympäröimä.

hidastaelamaa

Se, että Yhdysvalloissa vietättämäni vaihtovuoden, työuran ja matkustelun suomin kokemuksin olen ymmärtänyt ihmiselämän monimuotoisuuden, hyvyyden ja haurauden on auttanut minua tulemaan toimeen eri tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Se, että kaikki ne tuttavani esimerkiksi Palestiinasta, Meksikosta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Englannista, Saksasta, Belizestä, Ghanasta, Venäjältä, Italiasta ja Suomesta ovat ottaneet minut aina avosylin vastaan, kohdelleet kuin parasta ystäväänsä, kertoneet oman tarinansa ja tutustuttaneet omaan kulttuuriinsa ei ole koskaan ollut minun päätösvaltani alla. Voin vain olla kiitollinen, että kaikki he ovat näin aina tehneet.

Se, että minulla on terve ja elämäniloa täynnä oleva poika ei ole yksin minun ansiotani. Valtavan kiitoksen voin antaa rakkaalle vaimolleni, joka väsyneenäkin jaksaa tehdä oikeita valintoja, jotka tukevat pienen ihmisen terveyttä henkisesti kuin fyysisesti. Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa on synnytysosastolla joukko ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet omasta osaamisestansa niin paljon, että huomasivat kesken synnytyksen hapenpuutteen ja tiukan paikan tullen osasivat tehdä päätöksen ja suorittaa hätäsektion muutamassa minuutissa, jotta poikani syntyisi terveenä. Nämä ovat asioita, jotka ovat minun osaamiseni ja päätösvaltani ulkopuolella ja voin vain olla kiitollinen, että tällaisia ihmisiä on olemassa.

Se, että minä voin toteuttaa itseäni jokaisella keksimälläni tavalla aina alkaen hifistelykahvinkeitosta jatkuen yrityksen kasvattamisen kautta vaimoni kanssa yli 11 vuotisen yhdessäolon parantamiseen ei onnistu minulta yksin. Kaikki tämä on mahdollista siksi, että olen ympäröity ihmisillä, jotka ovat partiopojan ja -tytön lailla aina valmiina auttamaan. Jos avioliitossa sakkaa, löytyy juttukaveria niin lähipiiristä kuin ammattiauttajaakin. Jos yrityksemme kehittää uusia liiketoimintoja, alkuidea on tullut usein joltain muulta. Jos tätä alkuideaa lähdetään toteuttamaan on vapaaehtoisia auttajia, sparraajia, rahoittajia ja yhteistyökumppaneita yhden puhelinsoiton päässä bussilastillinen.

Olen näitä eri skenaarioita pyöritellyt tuntikausia. Kaikkia yhdistävä tekijä on se, että yhteenkään en olisi pystynyt yksin. En yhteenkään menneeseen enkä yhteenkään tulevaan.

Ehkä nyt ymmärrät miksi unelmien saavuttaminen ei ole vain itsestä kiinni? Siihen tarvitaan AINA muita ihmisiä.

Mutta kuten lupasin alussa, nyt kerron miten unelmien saavuttamisesta voidaan tehdä koko kansan huvia. Tiivistän sen yhteen kuvaan.

 

unelma

 

Kun sinä lähdet kohti unelmiasi, matkaan mahtuu väkisinkin sekä ylä- että alamäkiä. Oikea suunta löytyy, hyvänolon tunne hiipii puseroon ja tullaan vähän takapakkia. Suunta korjautuu jälleen kunnes tovin jälkeen turnausväsymys iskee, katse irtoaa kompassista ja mennään hetken verran metsään. Kunnes jälleen kurssi oikaistaan kohti tavoitteita. Tätä sykliä sitkeästi toistamalla päädytään lopulta tavoitteeseen. Takapakit ovat oleellinen osa tekemistä mutta kaiken ratkaisee se, että kulmakerroin on pitkässä juoksussa koilliseen.

Mutta kuten kuvasta huomaat, käyrää viistävät kaksi suoraa, joiden välissä unelmien saavuttaminen on mahdollista.

Alempi suora on ikään kuin turvaverkko, jonka olemassaolon pystyy tiukan paikan tullen tuntemaan ja hyvinä aikoina aistimaan. Minä uskallan rohkeasti kokeilla uutta koska tiedän, että aina on olemassa joku joka ottaa kopin jos asiat menevät pahasti pieleen. Tätä on esimerkiksi vanhempien rakkaus ja lähipiirin ja yhteiskunnan armollisuus.

Rakkaudella tarkoitan esimerkiksi sitä, että lapsesta asti minulle on tehty selväksi, että tuli tehtyä mitä tahansa tai menivät asiat miten huonosti tahansa, kotiin voin aina tulla takaisin.

Armollisuudesta opin kolme keskeistä teemaa. Ensinnäkin, armollisessa ympäristössä ihminen saa vähän enemmän kun tekemisellään ansaitsisi. Toiseksi, armollisessa ympäristössä ihminen saa vähän vähemmän rangaistusta kuin tekemisellään ansaitsisi. Kolmanneksi ja tärkeimpänä: armollisessa ympäristössä ihminen saa aina aloittaa alusta.

Ylempi suora on innostuksen, inspiraation ja tekemisen tarmon lähde. Siellä esikuvat inspiroivat, antavat ideoita tekemiseen ja auttavat jaksamaan vaikeina aikoina. Siellä ovat mentorit auttamassa ja jakamassa kokemustaan. Siellä ovat sinun ystäväsi, vanhempasi, yhteistyökumppanisi, terapeuttisi, valmentajasi ja kaikki ne, jotka omalla panoksellansa auttavat sinua kohti unelmiasi.

Minun unelmieni saavuttaminen onnistuu vain siksi, että muut ihmiset ovat omalla tekemisellään rakentaneet nämä suorat. Alla on turvaverkko, jonka tiedän pelastavan minut huonona päivänä. Yllä on kuin tarjottimella eteeni tuotu mahdollisuuksien seitsemän ruokalajin päivällinen.

Omasta kokemuksestani voin kertoa, että tällaisessa asetelmassa unelmien tavoittelu ja saavuttaminen on yllättävän helppoa.

Lopulta kaikkein tärkeimpään pointtiin: jotta unelmien saavuttamisesta saadaan koko kansan huvia, pysähdy miettimään miten sinä voisit rakentaa tällaisen asetelman itsellesi ja muille?

Ensi kerralla kun sinä et uskalla, mieti olisiko jotain tehtävissä paremman turvaverkon rakentamiseksi? Ensi kerralla kun sinä et tiedä mihin mennä, mieti onko olemassa ihmisiä, joiden kanssa samaa ilmaa hengittäessäsi tekemisen liekki lähtisi roihuamaan?

Ensi kerralla kun näet köyhän mutta idearikkaan opiskelijan, yhteiskunnasta syrjäytyneen valmiina tulemaan osaksi yhteiskuntaa tai kenet tahansa vailla sekä turvaverkkoa että suuntaa, mieti voisitko tehdä jotain tilanteen korjaamiseksi? Onko sinulla mahdollisesti jotain fyysistä tai henkistä pääomaa jota voisit jakaa yhteisen hyvän eteen?

Sillä unelmien saavuttaminen on mahdollista vain yhdessä. Ei yksin.

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa:
  • Unelmakarttakirja

    Unelmakarttakirja

    18,90  (sis. alv)
    Lisää ostoskoriin
  • Ale! unelmakortit

    Unelmakortit

    25,90  18,13  (sis. alv)
    Lisää ostoskoriin
  • ruutuvihko2

    Ruutuvihko – Onnea on

    3,90  (sis. alv)
    Lisää ostoskoriin