Voisitko ihailla naista?

Hesari kertoi tutkimuksesta, jossa oli haastateltu yli tuhatta yhteiskunnallisesti aktiivista nuorta yli sadassa maassa. Haastattelun tarkoitus oli selvittää, keitä nämä nuoret ihailevat. Ajatus oli, että näin nähtäisiin, millainen on tulevien päättäjien arvo- ja ajatusmaailma.

Tutkimuksen tulos; kymmenen kärjestä puolet liikemiehiä, loput politiikan, kansalaisoikeuksien ja uskonnon saralla toimineita mielipidejohtajia. Vallan käyttäjiä. Vastaajien, näiden 20-30 vuotiaiden yhteiskunnallisten aktiivien, näkökulmasta valtaa omaava mies on ihailun arvoinen. Juuri niin, mies. Yhtään naista ei ollut listalla.

Arvatenkin jakauma ja miessukupuolen painottuminen johtuvat pitkälti kohderyhmästä. Yhteiskunnallisesti aktiiviset ihailevat niitä, jotka ovat vaikuttaneet yhteiskuntien kehitykseen. Sikäli Nelson Mandela, Gandhi ja Obama ovat luontevia valintoja. Naisten aika näyttäisi olevan vasta tulossa, tai sitten tämän hetken naisvaikuttajat toimivat alueilla ja tavoilla, joita ei vielä laajemmin ole tunnistettu?

Miesvaltaisuus pätee listan suurimpaankin viiteryhmään, liikemiehiin. Gates, Jobs, Branson ja Musk sopivat listalle esimerkkeinä henkilöistä, jotka ovat tuotteiksi jalostuneiden ideoiden kautta muuttaneet maailmaa ja joiden yhtiöt jatkavat muutosta edelleenkin.

Idealismi näyttäisi olevan yhdistävä tekijä. Sen muuntaminen ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseen näyttäisi olevan kuitenkin haasteellista.

Mandela, Gandhi ja Martin Luther King ratkaisivat aikanaan paikallisia haasteita ja tulivat globaalisti ihailluiksi. Teknologiset näkijät puolestaan ovat ”born global”, heidän tavoitteenaan on alusta alkaen tavoittaa kaikki maailman ihmiset. Tietotekniikan ja sähköautojen käyttäjät voivat periaatteessa asua missä päin tahansa.

Sanotaan, että politiikka on rikki. Globaalit yritykset toimivat tavalla ja alueella, jossa yhteiskunnan ja demokratian kautta toteutettu vaikuttaminen on vaikeampaa, kuin siellä missä Mandela ja Gandhi aikoinaan operoivat. Ja kuitenkin vaikuttamiseen olisi aihetta.

Globaalit yritykset, rahoitusala esimerkkinä, vaikuttavat isosti kansojen ja ihmisten elämään. Joskus tavalla, joka vaatisi vaikuttamista, sääntelyäkin. Sillä vaikka markkinatalous onkin paras tunnettu tapa allokoida yhteisiä resursseja, se ei kuitenkaan toimi ilman rajoja ja sääntöjä. Esimerkkinä eläintensuojelu tai haasteet ilmastonmuutoksen ehkäisyssä.

Valta on siirtymässä enemmän tai vähemmän edustuksellisen demokratian kansallisvaltioista ”ylöspäin” globaalisti toimiviin organisaatioihin, päätyen tasolle, jossa toimintaa säädellään eri osapuolten välisillä sopimuksilla. Näiden sopimusten laadinnassa oikeutta jaetaan tilanteessa, jossa globaaleilla organisaatioilla on viime aikoina ollut neuvotteluetu suhteessa ”alapuolellaan” toimiviin kansallisen tason päätöksentekijöihin, joita yritykset kilpailuttavat investointiensa avulla.

Globaalien toimijoiden neuvottelutilanne on purkamassa länsimaisen demokratian toimintaedellytyksiä. ”Norminpurkutalkoilla” voi äärimmilleen vietynä olla yllättävät seuraukset. Sääntelemätön liiketoiminta voi olla lyhyentähtäimen maksimointiin tähtäävän yrityksen etu, mutta ei välttämättä tulevien sukupolvien. Kvartaaliraportointi ei yleensä näe niin kauas.

Kuten Paddy Ashdown TED Talkissaan esittää, historia on osoittanut, että sääntelemätön globaalin vallankäytön mahdollisuus tekee tilaa myös ilmiöille, joita ei haluttaisi kohdata. Tätä on jo nähtävissä päivittäisessä uutisvirrassa.

Tarvitaan siis globaalin tilan hallinnointia. Pariisin ilmastokokous on tästä onnistunut esimerkki. Sovitaan yhdessä tavoitteista ja toimintatavoista. Neuvotellen.

Näihin neuvotteluihin kaivattaisiin johtajuutta ja mielellään uudenlaista johtajuutta. Sellaista, joka saisi meidät taas uskomaan unelmiin. Oikeasti.

Jos ajattelet kaikkein tärkeimpiä asioita ja niihin liittyviä haasteita, millaisia menestystarinoita ja ihailun kohteita sinä haluaisit nähdä? Kuvittele hetki mielessäsi henkilöä tai tarinaa, jonka kuuleminen aiheuttaisi sinussa innostunutta sydämentykytystä?

Olisiko se uusi puhelin, uusiutuvan energian auto, lihan korvaava edullinen proteiinin lähde tai  lainsäädäntö aseiden käytön rajoittamisesta.

Vai jotain vähemmän aineellista tai juridista? Kenties vaikuttava puhe, joka käynnistää vaikutusvaltaisen kansainvälisen liikkeen ahneuden ja väkivallan ihannoinnin lopettamisesta?

Martin Luther Kingin  ”I have a dream” -puheesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 53 vuotta. Mikä on se aihe, joka tästä päivästä 53 vuotta eteenpäin laskettuna muistetaan yhtä merkittävänä? Entä missä se teko tehdään ja kenen toimesta? Liike-elämässä, tieteessä, politiikassa vai jossain ihan muualla?

Ja voisiko tämä ihailtu henkilö olla nainen?


Lue kaikki Keskiviikkokolumnit tästä.

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: