Itsensä kehittäminen – sisäistä ja ulkoista?

SARI_asiantuntija-artikkeli

Olen koonnut kirjoittamaani Viisas Elämä -sarjan Tunteen ja älyn liitto -kirjaan tietoa siitä, miten olla tietoisesti läsnä ja lisätä itsetuntemusta, miten se tutkimusten mukaan näkyy onnellisuudessa, työn tekemisessä ja ihmissuhteissa? Mitä on ego ja miten tunteet vaikuttavat terveyteen? Kirjassani esittelen erilaisia menetelmiä parantaa omia tunnehallinnan taitoja ja stressinsietokykyä.

Keinot ovat yksinkertaisia mutta eivät välttämättä aina helppoja, ja kirjoitan niistä lisää jatkossa. Ensin on hyvä ajatella sitä, mitä itsensä kehittäminen, ego, tietoinen läsnäolo ja hidastaminen oikeastaan ovat?

Itsensä kehittäminen

Itsensä kehittämisenä voidaan pitää kuntosalitreenausta tai työn tekemiseen liittyvän osaamisen kehittämistä, uuden kielen opiskelua tai muuta tiedon lisäämistä. Voimme myös ajatella itsensä kehittämisen sisäisenä työnä, kuten suhtautumistapojemme havaitsemisena, tunnereaktioidemme tiedostamisena, mielemme keskittämisenä ja olotilamme hallintana. Sekä sisäistä että ulkoista itsensä kehittämistä tarvitaan hyvään ja tasapainoiseen elämään.

Itsensä kehittämistä kuulee välillä kritisoitavan ja siitäkin voi tulla negatiivista, jos se on harkitsemattomien roolien ja egon sellaisten ominaisuuksien vahvistamista, että seurauksena on ongelmia ympäristölle ja harmia muille ihmisille. Tai jos mielemme pyörii pelkästään ulkoisissa asioissa, kuten vaikka rahan ansaitsemisessa, kehittymisen parissa, emmekä kuitenkaan tunne itseämme aidosti tyytyväisiksi, koska pyrimme kehittymään väärissä asioissa.

Jos haluamme kasvaa ja kehittyä henkisesti, huomaamme, että itsensä kehittäminen onkin usein asioista ja peloista irti päästämistä, nykyisten asioiden hyväksymistä, pienten asioiden arvostamista ja  kiitollisuuden tunnetta siitä, mitä minulla jo on. Ei tarvinnutkaan kehittyä, vaan oppia arvostamaan, päästämään irti ja näkemään toisin nykyistä! Tällöin voi ajatella, ettei meidän tarvitsekaan kehittyä mihinkään, vaan olemme riittäviä sellaisenaan, kun vain kohtaamme itseämme syvemmin, jolloin myös oikeat asiat tapahtuvat luonnostaan.

Hyvä-paha ego

shutterstock_220567366

Egoa pidetään usein haittana mutta se kuuluu ihmisenä olemiseen. Se on lapsuudesta alkaen omaksumiemme vuorovaikutustapojen ja identiteettipiirteiden kokoelma. Voimme kehittää kykyämme tarkkailla ja havaita egomme ominaisuuksia. Kun oivallamme itseämme ja egoamme, voimme vapautua sellaisista ominaisuuksista, joita haluamme itsestämme karistaa pois.

Voimme vahvistaa ja kehittää egomme myönteisiä puolia, kuten empaattisuutta ja suvaitsevaisuutta. Jokaisen egossa on aina monenlaisia ja eri ihmisille eri tavalla näyttäytyviä puolia. Ego voi olla myös myönteinen ja rakentava voimavara. Itsensä kehittäminen voi olla ihmisyyden taidoissa, luonteen rehtiydessä ja aidossa vuorovaikutuksessa kehittymistä.

Tietoinen läsnäolo ja mindfulness

Tietoinen läsnäolo on tila, jossa ajatuskierteet rauhoittuvat ja aistit voimistuvat. Se on keskittymiskyvyn voimistumista ja toisille ihmisille läsnä olevaksi palautumista. Tutkimusten mukaan keskimäärin 47 % ajasta mielemme vaeltaa joko menneessä tai tulevassa.

Tietoisesti voi olla läsnä paikallaan tai asioita tehdessään. Se on yksinkertainen ja luontainen olemisen tila. Tietoinen läsnäolo ei vaadi mantroja tai vaikeita menetelmiä. Se on enemmänkin antautumista ja irti päästämistä mielen vaeltelusta.

Tarkoitus ei ole hankkiutua eroon ajatuksista tai tunteista, vaan kokea, kohdata ja päästää irti kielteisistä tunteista ilman, että ne tulevat torjutuiksi ja patoutuvat ajatuskierteiksi tai jännitystiloiksi.

Mindfulness suomennetaan tietoiseksi läsnäoloksi. Mindfulness on länsimaistettu ja tieteellisesti tutkittu meditaation muoto. Mindfulness ja meditaatio ovat länsimaissa pääosin ihmisten itsensä kehittämisen menetelmiä.

Hidastaminen

Hand holding a megaphone throwing social media icons on blue background.  Vector file available.

Hidastaminen on myös keino sisäiselle itsensä kehittämiselle. Hidastaminen voi olla parhaimmillaan sitä, että hetkellisesti vähennämme tekemistä, jotta meillä on aikaa kuunnella itseämme ja palautua läsnäolevaksi. Hidastamisen voi ajatella hetkellisenä astumisena ulos ulkomaailman vaatimuksista, ympäristön ja median paineesta. Hidastaminen on enemmän henkistä, mielen sisäisestä kiireisyyden tunteesta irtautumista, kuin fyysisesti näkyvää. Hidastaminen ei ole sitä, että alamme tekemään asioita hitaasti.

Yritysmaailman ykkösvalmentajiin kuuluvan Clayton Christensenin teoksen How Will You Measure Your Life (2012) mukaan monet pitävät perheitään erittäin tärkeinä, mutta todellisuudessa resursseja kohdistetaan entistä vähemmän asioihin, joiden sanotaan olevan kaikkein tärkeimpiä. Elämä ja hyvät aikomukset eivät kohtaakaan. Hidastamalla voimme saada elämämme ja todelliset aikomuksemme kohtaamaan.