On monia syitä miksi emme aina voi hyvin. On paljon tekijöitä, joita voimme tarkastella fyysisellä, mentaalisella ja henkisellä tasolla, jotka vaikuttavat meidän jaksamiseemme. On äärimmäisen yksinkertaista osoittaa aina vain ravinnon suuntaan kun haluamme voida paremmin. Ravinto on vain yksi osa hyvinvoinnistamme. Se kuitenkin vaikuttaa energian tuotantoon, immuniteettiin, painoon sekä mielialaan. Tämä kirjoitus keskitttyy ravinnon vaikutuksiin elämänilon palauttamisessa.
Mitkä vaikuttavat?
Kirjoitin viime vuonna mielestäni kohtuullisen hyvän kirjoituksen syistä, miksi sairastumme. Sen voit lukea täältä. Tiivistettynä voitaisiin kuitenkin ottaa muutama tekijä, jotka vaikuttavat meidän jaksamiseemme.
1. Raskasmetallit – Ylikuormitus aiheuttaa kehoon haastavia tiloja.
2. Ravintoköyhä ruoka – Maaperän köyhtyessä ihmiset saavat entistä enemmän tyhjää ruokaa – Ravinteet puuttuvat.
3. Immuniteettiin vaikuttavat tekijät, joista voit lukea täältä.
Nämä ovat isoja teemoja, jotka aiheuttavat pinnan alle usein kyteviä tiloja, joita jonakin päivänä sitten ihmettelemme mistä ne ovat tulleet. Nämä asiat ovat osaltaan viemässä meiltä energiaa ja sitä kautta elämäniloamme. Yksi iso teema on stressi ja sen vaikutukset kehoon. Stressiä näyttäisi olevan jokaisen oireen takana enemmän tai vähemmän.
Lyhytaikaisena stressillä on paljon terveysvaikutuksia, mutta pitkään jatkuessaan se syö meidän energiaamme. Stressi on iso sana ja sillä on paljon merkitystä, mutta tässä yhteydessä voisimme tiivistää sen seuraavaan lauseeseen: Stressi on jatkuva kehon fyysinen/mentaalinen/henkinen kuormitus, jota on enemmän kuin keho pystyy vastaanottamaan.
Tämä itsessään on kuormittamassa mm. meidän lisämunuaisia ja kilpirauhasta. Ravinnolla voimme vaikuttaa näiden toimintaan ja sitä kautta myös energisyyteemme. Keskityn tässä lisämunuaisten ravitsemiseen. (Länsimaalainen lääketiede ei tunnusta lisämunuaisilla olevan juuri merkitystä, ennen kuin ne uupuvat täysin. Olen toista mieltä ja sen takia lähestyn tätä kautta asiaa.)
Oireet?
- Heräätkö aamulla väsyneenä?
- Ovatko seksihalusi vähentyneet?
- Oletko masentunut?
- Oletko pirteämpi öisin kuin aamuisin?
- Oletko väsynyt iltapäivällä klo 15–17 aikaan?
Koska pelkästään ravitsemukseen perustuva terapeuttinen lähestymistapa ei poista niitä syitä miksi olemme väsyneitä, ei se tietenkään ole ainoa tapa lähestyä asiaa. Ne asiat, mitkä heikentävät energiatasojamme olisi hyvä tunnistaa ja työskennellä niiden kanssa. Se ei kuitenkaan mielestäni poista sitä seikkaa, että voisimme tehdä samantien asian eteen ravinnollisia parannuksia, jotka tukevat lisämunuaistemme luontaista kiertokulkua ja toimintaperiaatetta.
Tässä tärkeimmät, jotka ovat auttaneet minua:
1.
Syö riittävästi proteiinia ja rasvaa. Monesti voimme ajatella syövämme terveellisesti, mutta silti emme saa tarpeeksi rakennusaineista, jotka tekevät kehomme toimivaksi. Myös kellonajat voivat auttaa. Olin aluksi skeptinen tarkkoihin kellonaikoihin perustuviin suosituksiin, mutta koska olen aina kokeilunhaluinen huomasin joidenkin niistä toimivan.
2.
Ravitse aamulla ennen klo. 9 proteiinilla ja rasvalla. Mieluiten eläinperäisillä rasvoilla, koska ne ovat biologisesti lähempänä meidän omaa rasvakudosta. Aamulla syöty proteiini-ja rasva-aamiainen antaa riittävästi rakennusaineita kehon käyttöön aamuksi, jolloin energiatasot myös pysyvät ylhäällä.
3.
Syö ennen klo. 14 päivän lounaasi, joka myös sisältää yllämainittuja ravinnonlähteitä. Hyvä aika syödä on klo. 11–14 välillä, jolloin keholla on riittävästi aminohappoja ja rasvoja käytettävänä, eikä iltapäivän väsymistä tule.
4.
Syö päivällinen klo. 18–19.30 väliin. Tällöin voit panostaa myös hiilihydraatteihin (ellei sinulla ole reilusti ylipainoa tai ongelmia verensokerin kanssa), kuten perunaan, bataatteihin tai muihin juureskasveihin, jotka ovat erinomaisia hiilihydraatin lähteitä. Tämä rentouttaa kehoasi, sisältää riittävästi serotoniinia, josta keho voi muodostaa melatoniinia joka antaa sinulle paremman yöunen.
Hyvä uni on paras tapa ravita kehoasi. Unessa keho pystyy kasaamaan kudokset uudenveroisiksi ja näin antaa sinulle hyvän energisyyden seuraavaan päivään. Paljon treenaavat saattavat hyötyä suuremmasta määrästä hiilihydraatteja, jolloin säästytään mahdollisesta uupumuksesta. Hyvälaatuisilla hiilihydraateilla voidaan tukea myös aineenvaihdunnallisia toimintoja, kuten kilpirauhasen toimintaa.
5.
Muista syödä. Yksinkertainen ohje, mutta se on parhaimpia tapoja pitää stressihormonimme kurissa ja sitä kautta energisyyden ja ennenkaikkea yöunen laadukkaana. Syö viimeinen ateria n. 3–4h ennen nukkumaanmenoa, jolloin ruuan sulamiseen jää hyvin aikaan. Jätä kofeiinipitoiset juomat hetkeksi, jotta lisämunuaisesi voivat elvyttää omaa energiaansa. Panosta kasviksiin, marjoihin, juureksiin, sieniin, villivihanneksiin rasvojen ja proteiinien lisäksi. Yksinkertaisilla menetelmillä pääsee jo pitkälle. Syö 3–4 tunnin välein alentaaksesi kortisolin määrää kehossasi.
6.
Lisäravinteena b ja c-vitamiini voivat auttaa energisyydessä. Itse olen ottanut heti ensimmäisenä aamusta.
Bonus: Juo vettä. Itse juon 0,5l huoneenlämpöistä vettä, johon lisään n. 1/2tl puhdistamatonta suolaa.
Vaikka suosittelen itse eläinproteiineja ja rasvoja laadukkaista lähteistä, ei se tietenkään ole mikään kaikille sopiva totuus. Mikäli saat kasviproteiineista ja rasvoista riittävästi energiaa, voimaa ja tarmokkuutta, niilläkin voi mennä. Olemalla itselleen rehellinen pääsee jo suunnattoman pitkälle.
Toivottavasti tästä oli apua, minua se on auttanut omassa tervehtymisessäni suunnattomasti. Kerro mitä ajattelet, palautteesi on tärkeää. Kiitos ajastasi, seuraavaan kertaan hyvä lukija!
