Tommy Hellsten: Kaikki on hyvin. Minä toivun.

”Olen varsin hauras ihminen. Sisimmässäni asuu edelleen vakuuttuneisuus omasta arvottomuudestani. Milloin tahansa saan yhteyden siihen, milloin tahansa voin astua pelkoon ja turvattomuuteen. Milloin tahansa voin loihtia kuoleman kylmät kasvot eteeni ja todeta, että huonosti käy. Tällä hetkellä elän juuri tuossa tuhoutumisen pelossa, mutta silti tiedän, että kaikki on hyvin. Miksi? Siksi että tiedän mitä minussa tapahtuu. Olen luopunut selviytymisstrategioistani, luopunut itseni kantamisesta, luopunut sankaruudesta. Olen luopunut siitä, mikä auttoi minua olemaan kohtaamatta kipuani, rakkaudettomuuttani ja riittämättömyyttäni.

Depositphotos_6968178_xs

Olen aloittanut elämäni alusta. Ensimmäisen kerran tulin maailmaan vakuuttuneena siitä, ettei se ole turvallinen paikka. Sen vuoksi ryhdyin kontrolloimaan kaikkea. Aloin hallita elämääni sen sijaan että olisini elänyt sitä. Nyt kun luovun hallitsemisesta, kaikki se, minkä hallitsemisen avulla pidin loitolla, astuu esiin ja aktivoituut. Tuhoutumisen pelko, äärimmäinen turvattomuus, vakuuttuneisuus siitä, että minun käy huonosti, syvä kokemus omasta arvottomuudesta. Kaikki ne nousevat nyt pintaan. Vihdoinkin.

Nyt ei enää tarvitse juosta niitä pakoon, nyt voin ottaa ne vastaan. Kaikki on hyvin. Minä toivun. Minä olen ryhtynyt uudelleen sikiöksi ja aloittanut alusta. Tällä kertaa astun hyväntahtoiseen maailmankaikkeuteen, kuten Albert Einstein saattaisi sanoa.”


Lainaus kirjasta:

Tommy Hellsten: Pysähdy – olet jo perillä (Minerva Kustannus Oy, 2011)