Terveysruoka vai terveysuhka?

Eräs terveysruoka jakaa mielipiteet vahvasti kahtia. Osa vannoo sen nimeen kun taas toinen puoli uskoo sen tulevan suoraan paholaisesta. Kyseessä on tietenkin soija. Tässä pieni artikkeli siitä mitä soija on ja mitä se tekee kehossamme.

Terveysvaikutukset?

Soijaa markkinoidaan hyvälaatuisena proteiinina ja edullisena lisänä ruokavalioon. 90-luvulta lähtenyt valtava nousu soijan myynnissä on johtanut 2000-luvulla yli 4 miljardin bisnekseksi (Soyfoods Association of North America). Tämä on suoraa tulosta hyvin tehdystä markkinoinnista erityisesti Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain FDA:n (Food and Drug Administration) mukaan sillä olisi myös sydäntauteja vastaan positiivisia ominaisuuksia.

Haasteet?

Vuosikymmeniä soijaa on käytetty Aasiassa fermentoidussa muodossa. Maitohappokäymisen uskotaan muuttavan soijaa huomattavasti imeytyvämmäksi ja tuovan terveyttä paremmin kuin fermentoimaton muoto. Haasteita on luvassa kun huomaamme suuren osan soijasta (jopa 90%) olevan GMO (geenimuunneltu organismi) tuotettua soijaa. Geenimuunneltu soija voi sisältää vahvoja torjunta aineita (esim. Roundup), joita geenimuunnellussa ruassa voi käyttää.

Länsimaissa yleinen käsitys on että kaikki soijan muodot ovat hyväksi ihmiselle. Ero Aasiaan on kuitenkin iso sillä siellä käytössä on GMO-vapaata soijaa ja yleensä fermentoituna.

Kasvatus

Yksi soija haasteista on sen käyttö tuotantoeläinten ruokana, yli 80 % menee eläimille ravinnoksi. Ratkaisu ei tue maailmaa kahdesta syystä:

1. Eläinten lajityypillinen ruoka EI OLE SOIJA.
2. Ruokinta aiheuttaa metsäkatoa – ei hyvä.

Ihmisten syömä soija on hyvin pieni prosentti kokonaisuudesta. Parempi ratkaisu metsäkadolle olisi panostaa soijan sijasta eläinten oikeaan, lajityypilliseen ruokintaan. Myös soijan kasvatus heikentää maaperää sillä viljely on ns. monokulttuuria. Monimuotoisuus uupuu ja yhden lajin viljely tappaa vähitellen maan lähes kokonaan silloin kun unohdetaan rinnakkaiskasvit ja luontainen ravinteiden kiertokulku.

Tehotuotetut eläimet, jotka eivät saa oikeaa ruokaa syödäkseen, eivät ole ihmiselle optimaalista ravintoa. Parempi vaihtoehto on heinäsyötöllä olevat eläimet sekä riista. Näiden rasvahappokoostumus on ihanteellinen, keho puhtaampi ja kasvatustapa inhimillisempi.

Soijaa on nykyisin kaikkialla. Lihojen marinaadeissa, ”kasvisöljyissä”, prosessoiduissa eineksissä ja lastenruoissa, puhumattakaan ”terveystuotteista”, jotka valmistetaan soijasta. Elämme villissä maailmassa, jossa huonolaatuista soijaa on piilossa kaikkialla. GMO-soija on erittäin halpaa ja siksi sillä on hyvä tuotto tekijöilleen.

Hormonitoiminta

Soija sisältää kasviestrogeeniä (phytoestrogens). Rakenteeltaan ne muistuttavat naishormoni estrogeeniä ja tämän vuoksi soijan oletetaan laskevan testosteronin tuotantoa.

Mitä hyvää?

Jos soijaa haluaa käyttää turvallisesti, siihen löytyy hyviä vaihtoehtoja kuten luomulaatuiseen fermentoituun soijaan panostaminen. Jos itse käyttäisin soijaa niin valitsisin seuraavia soijan muotoja:

Tempeh – Fermentoitua soijapapua, hieman sienimäinen maku
Miso – Fermentoitua soijapaputahnaa, jota käytetään yleensä miso keitoissa
Natto – Fermentoitua soijapapua. Reilu 2 kuukautta Japanissa pienen perheen kanssa asuessani, tämä ruoka oli joka päivä isännän lautasella. Haiseva, voimakas papu, ei koskaan ollut pääruoka, vaan sivulisä ruokaan.

Tofu ei ole fermentoitua ja sen runsasta käyttöä en suosittele miehille. Soijan maine rakentuu enemmän länsimaiseen ideologiaan ja bisnekseen kuin todelliseen terveyteen ja pitkiin perinteisiin. Soijan vaihtoehtona valitsisin hyvälaatuisia proteiineja puhtaasti kasvatetuista eläimistä. Mitä tahansa syötkin, syö se hyvällä fiiliksellä.