Jatkoksi edelliselle artikkelilleni, asiaa kosketuksen meta-merkityksistä mielen ja kehon hyvinvoinnille. Hyväksyvä ja rakkaudellinen kosketus on tärkeää kaikille – erityisesti vauvoille ja pienille taaperoille kiintymyssuhteita ajatellen, jotta heille kehittyy mm. kyky olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
On ehkä helpompi ymmärtää psyykkisen reagoinnin tasolla, miksi kosketuksen puutteella on erityisesti varhaislapsuudessa selkeitä seurauksia. Esimerkiksi itäblokin maiden lastenkotilaitoksissa kosketuksen ja kontaktin puute jätti pysyvät jäljet lastenkodin lapsiin. He eivät enää nuorina ja aikuisina kyenneet ottamaan kontaktia muihin ihmisiin, ja he jäivät monella tasolla psyykkisessä ja fyysisessä kehityksessä jälkeen.
Miten kosketuksen puute voi sitten vaikuttaa fyysiseen kehoomme – tässä META-Healthin pohjalta saatava tieto tulee avuksi. Iho on kehomme suurin yksittäinen elin. Iho jaetaan pintakerrokseen (epidermis) ja syvempään kerrokseen (dermis), ja molemmilla on oma tehtävänsä kehomielen toiminnassa.
Ihon pintakerroksen eli epidermiksen tehtävänä on tuntea erilaisia kosketusaistimuksia, niinpä se toimii myös mielen tasolla kosketukseen liittyvien tunteiden ”majapaikkana”. Puhutaan kehonosien metaforisista tehtävistä, ja epidermiksen metaforana mielen, tunteiden ja uskomusten tasoilla on ”loss of contact” eli kontaktin/kosketuksen menetys. Kysymyksessä on useimmiten itselle läheisen ja rakkaan ihmisen (joskus lemmikin) hetkellinen tai pysyvä menettäminen, ja tämä ihminen on ollut tärkeä erityisesti kosketuksen tasolla. Koemme ja tunnemme kaikki asiat oman kaavamme mukaan, ja joskus tämä kaava/malli voi tulla myös menneiltä sukupolvilta (vrt. tunneperimä).
Mutta palataanpa hieman taaksepäin. Jos sinulla, läheiselläsi ja ystävälläsi on ollut esimerkiksi atooppista ihottumaa, oletko koskaan pohtinut seuraavia kysymyksiä:
• Miksi sain ihottuman, ja miksi juuri nyt?
• Miksi juuri minulla on herkkä iho, miksi kaikki eivät ole samalla tavoin herkkiä?
• Miksi ihottumani tulee tyypillisesti vain tiettyyn kohtaan kehoa?
META-Health antaa vastauksia näihin kysymyksiin. META-Healthissa sairausprosessi jaetaan kahteen päävaiheeseen: stressivaiheeseen ja stressistä elpymisvaiheeseen. Solutasolla epidermiksen osalta tapahtuu stressivaiheessa ”solukatoa” ja stressistä elpymisvaiheessa kehomieli kykenee käynnistämään myös solutasolla tasapainottumisen lisäten solutuotantoa.
Mikä sitten käynnistää stressin? Useimmiten kyseessä on voimakas tunnepitoinen, jopa traumaattinen tilanne, joka käynnistää aivoissa, elimistössä sekä psyyken ja toiminnan tasoilla stressireaktion. Stressivaiheen solukato ihon pinnalla näyttäytyy ihon ohenemisena, kylmyytenä ja tunnottomuutena. Voisiko tällä reaktiolla olla jokin tarkoitus – vaikkapa auttaa meitä selviytymään kosketuksen ja kontaktin menetyksestä, tekemällä ihon tunnottomaksi?
Jos käy niin onnellisesti, että tämä itselle tärkeä ihminen (tai joskus lemmikkieläin) palaa takaisin ja kosketus/kontakti taas mahdollistuu, siirtyy ihon pintakerros stressistä elpymisvaiheeseen, jonka tarkoituksena on korjata stressin aikana tapahtunutta epätasapainoa iholla. Jotta epidermiksen alue pääsee lopulliseen tasapainoon, ihosoluja alkaa muodostumaan kovaa vauhtia ja iho paksunee. Tuntoaisti normalisoituu ja ihon pinta muuttuu lämpimäksi. Jossakin vaiheessa elpymisvaihetta tulee tulehdusreaktio tekemään lopullisen tasapainotuksen. Tämä on juuri se hetki, jolloin tiedostamme ihottumaoireemme, on punoitusta, kutinaa ja jos raavimme ihoa, se punoittaa ja ärsyyntyy entistä enemmän.
Ajattele, miten paljon asioita on jo ehtinyt tapahtua ennen kuin oire alkoi. On ollut tietoista tai tiedostamatonta stressiä, erilaisia tunteita ja ajatuksia liittyen kosketuksen menettämiseen. Tyypillisesti hoitomme kohdistuu vain oireen hoitoon. Millä tavoin toimisimme toisin, jos ymmärtäisimme, että prosessi onkin paljon pidempi kuin se vaihe, jossa oire näyttäytyy?
Se kehonosa joka oireilee ihottumalla, kertoo myös oman tarinansa. Ajattele vauvaa, jolle tulee herkästi ns. maitorupea suun ympärille. Voisiko vauvalla olla ikävä äidin rintaa, esimerkiksi jos imetystä on alettu hiljalleen vähentää tai se on loppunut kokonaan? Miksi joillekin tulee taiveihottumaa kyynärtaipeisiin? Voisiko tällä ihmisellä olla ikävä sellaista ihmistä, joka on hänelle tärkeä ja läheinen tietynlaisen kosketuksen – halauksen ja lähellä pitämisen tasolla?
Tässä on yksi esimerkki siitä, miten META-tiedostaminen auttoi ymmärtämään alle kouluikäisen lapsen ihottumaa. Lapsen vanhemmat erosivat, isä muutti kotoa pois, ja pian tämän jälkeen lapsella alkoi taiveihottuma, joka ilmeni aina silloin, kun lapsi oli vuoroviikoin isänsä luona. Aluksi kaikki epäilivät, että ihottuma johtui isästä, koska lapsi ei haluaisi lähteä alkuperäisestä kodistaan pois isän uuteen kotiin.
Mutta META-Health auttoi ymmärtämään tilannetta syvemmin. Lapsella olikin itse asiassa ikävä isää ja isän kosketusta. Aina kun hän oli alkuperäisessä kodissaan, iho meni stressivaiheeseen, jolloin iho oheni ja muuttui tunnottomaksi. Ja kun hän vihdoin pääsi isänsä luokse, stressi poistui mielen tasolla ja iho siirtyi elpymisvaiheeseen, johon liittyi voimakas punoitus ja kutinakohtaukset. Kun tämä avattiin koko perheelle ja autettiin lasta selviämään kokemistaan tapahtumista ja tunteista, ihottuma parani.
Kehomielemme on viisas eikä se tee virheitä. META-tieto auttaa ymmärtämään tätä syvempää ikiaikaista viisautta. Se yhdistää vanhat viisaudet kehon, mielen ja ympäristön synkroniasta nykyaikaiseen solubiologiaan ja eri neurotieteen aloihin kuten psykoneuroimmunologiaan. Oma tähänastinen matkani META-Healthin maailmaan on ollut valtavan oivalluttava, ja tänä vuonna se huipentuu vuosittaiseen META-Health konferenssiin Englannissa 12.-16.9.!
