Sielun soppa: Ruoka on suuri opettaja

Muistan, kun seisoin nuorena vanhempieni kodin eteisessä peilin edessä. Mittasin, puristin, vedin mahaa sisään ja tunnustelin huolestuneeni reisien ihoa mahdollisia selluliittipahkuroita etsien. Tiesin, että olin vääränlainen. En ollenkaan täydellinen. Oikeastaan pahasti riittämätön. Tiesin, että asialle on tehtävä jotakin. Ja niin teinkin, enkä ymmärtänyt, että siitä alkoi lähes vuosikymmenen kestänyt ruokavankila, josta vapautuminen oli aluksi kammottavan pelottavaa, vaikeaa ja tuskallista. Myöhemmin antoisaa ja lopulta hillittömän, hurjan villiä ja nautinnollista.

Joskus ruokasuhteen vaikeus ilmenee vakavana, koko elämää uhkaavana syömishäiriönä ja joskus se on ulospäin täysin näkymättömiä rajoituksia, halveksivia ajatuksia tai kurinpalautuslenkkejä. Riippumatta siitä, miten ja kuinka vakavana ruokavankila kullakin ihmisellä ilmenee, sen sisällä on aina yksinäistä ja pelottavaa. Ja paraneminen on sotkuista. On haluttava olla muuta kuin laiha. Uskallettava tuntea, ja päästää irti. Uskallettava kohdata kontrollin menettämisen pelko, laskea irti uhrin viitasta ja tuntea oman elämänenergian voima.

Kirjoitan blogiani sinulle, joka kamppailet jatkuvassa laihduttamisen ja lihomisen noidankehässä tai joudut ponnistelemaan jokainen päivä tunteaksesi hallitsevasi syömisen. Sinulle, joka löydät itsesi ahmimasta yksin iltaisin, tai kun kalorilaskuri päässäsi ei jätä hetkeksikään rauhaan ja joudut lähtemään pakkolenkille päivällisen jälkeen. Tai kun puhut kehostasi arvostelevasti, tuomitsevasti ja halveksien, ja huomaat täydellisen ruokavalion tavoittelun muuttuneen salakavalasti pakottavaksi kierteeksi.

Ruoka on suuri opettaja. Tapa miten syöt on erottamattomassa yhteydessä ydinuskomuksiin itsestäsi, rakkaudesta, peloista ja elämän yhteydestä. Se on peili, josta kuvastuu niin suhde itseemme kuin koko elämään. Polttaako viimeinen kakkupala lautasella vai pidätkö ehdottomasti huolen, että tunnet nälkää ennen kuin laitat mitään suuhusi? Tai ehkä sinulla on niin kiire, että kehon viestit eivät ulotu tietoisuuteen asti ja syöminen unohtuu, kunnes illalla huutava nälkä pakottaa kädet täristen jääkaapille. Voi olla, että tunnistat sisimmässäsi nakertavan huolen siitä, että jos et nyt varmuuden vuoksi syö vähän ylimääräistä, jäät kokonaan ilman. Ehkä huomaat, että teet musta-valkoisia sääntöjä hyvistä ruuista ja huonoista ruuista. Tai että todella pelkäät päästää irti jostain tietystä ruokavaliosta, tai ehdottoman päivittäisestä urheilu- tai joogaharjoituksesta.

Kun pysähdyt ja tunnistat omat ruokasuhteessasi toistuvat uskomukset ja toimintamallit, sinun on mahdollista herätä ja kysyä näkyykö samankaltainen kokemus myös muilla elämänalueilla. Yleensä näkyy. Erityisesti suhteessa työhön, rahaan ja muihin ihmisiin. Kaikesta kivusta, epämukavuudesta ja kiistattomasta kärsimyksestä huolimatta se on hyvä asia. Ai miksikö? Koska suhteessa ruokaan ilmenee konkreettisesti kaikki rajoittavat ja tuhoavat uskomukset, avautuu loistava mahdollisuus eheytymiseen, sydämen paranemiseen ja henkiseen kasvuun vapaammaksi ja kokonaisemmaksi ihmiseksi. Ruoka on silta takaisin kotiin. Se on silta, joka johdattaa sinut takaisin oman itsesi, oman totuutesi ja rakkautesi luo.

Vapaus lähtee näennäisen pienistä askelista. Pienet arkiset valinnat muodostavat kokonaisen päivän, viikon, kuukausien ja vuosien kulun. Sisäisessä ja ulkoisessa on lopulta hyvin vähän eroa. Sisäisen maailman muutokset heijastuvat ulkoiseen todellisuuteen ja ulkoisessa maailmassa tehdyt uudenlaiset valinnat heijastavat sisäistä muutosta. Mitä jos et olekaan koskaan tehnyt virhettä? Mitä jos vääriä valintoja ei olekaan olemassa? Olet yksinkertaisesti tuonut itsesi tähän nyt-hetkeen niin hyvin kuin olet koskaan osannut ja sinulla on lukemattomia erilaisia mahdollisuuksia valita – eikä yksikään niistä ole väärä. Kuuntele, mitä haluat juuri nyt. Mille olet oikeasti juuri nyt nälkäinen? Millä pienellä tavalla voit olla juuri nyt itsellesi kiltti niin, ettei se aiheuta myöhemmin kärsimystä? Maailma on luonnostaan ystävällinen ja rajattoman runsas. Sinun on aina, aina mahdollisuus valita uudelleen.

* Henriika