Energian ihme: Osa 37…

Hyvät ”vibat”, missä te olette?

Kun syksy lähti kesän jälkeen käyntiin, koeteltiin Sampoa taas kerran. Kesän tuoma hyvä tuntuma omaan itseeni oli karata maallisten töiden nykiessä eri suuntiin. Ne mahtavan hoitavat energiat joita koettiin mm. valmennusryhmässä Saana tunturin juurella, olivat valumassa käsistäni. Vaadittiin erityisen tietoista itsensä palauttamista kuuntelumoodiin. Siihen moodiin, jossa on edes teoriassa mahdollista saada aistittua kehon ja energioiden kertomaa viestiä itsestäni ja ympäristöstäni. Säännöllinen meditointi aamuisin tuntui sekin riittämättömältä kun päivän askareet vetivät toiseen suuntaan. Onneksi värähtelyä ovat kuitenkin buustanneet jokasunnuntaiset ryhmämeditaatiot omien rakkaiden kurssilaisteni kanssa. Yhdessä se on enemmän, senhän jokainen meditoija tietää. Kiitos, Ryhmä! 🙂

Täällähän me, täällähän me!

Tietoinen yhteyden palauttaminen ja maailmassa tapahtuvat muutokset ovat kuitenkin kääntäneet suunnan taas entistä herkempään omien energioiden aistimisen autuuteen. Ja autuutta se on kun huomaa, että yksinkertaiset asiat vaikuttavat omaan ja toisten olotilaan todella merkittävästi. On ollut hienoa saada olla mukana eri tapahtumissa välittämässä osallistujille kokemuksia meditaatiosta ja omista taakoista vapautumisesta.  Kuinka hienolta tuntuukaan oikeasti päästää irti sellaisesta mitä ei enää tarvitse? Tehdä matka menneeseen ja nähdä elämänsä uudessa valossa uudesta vinkkelistä. Oivaltaa. Kaikki tämä saa aikaan spontaania naurua, kyyneleitä, helpotuksen huokauksia, täydellistä rentoutta ja rakkautta. Kiitos, Voi Pyhä Jyssäys Joensuussa ja monet muut tapahtumat ja te hienot ihmiset!

Bisness ja hengen tie

Miten voi olla tekemässä maallista bisnestä ja samaan aikaan kokea henkisyyttä tai energioita? No minäpä kerron: Edessä keikka isoon tapahtumaan ohjelmanumeron hienosäätöä ja AV esityksiä ohjaamaan. Ennakkovalmistautuminen ja materiaalin valmisteleminen ja kerääminen voi sekin tapahtua harmoniassa ja luottamuksella vaikka onkin kiire. Pitää vain voida luottaa muiden suorituksiin. Joka-aamuinen meditaatio auttaa katsomaan asioita suopeammin ja olemaan menettämättä hermojaan kuitenkin vastaantulevien epäkohtien kohdalla. Yhteistyö muiden kanssa vieraassakin kulttuurissa ja erittäin kireässä aikataulussa on paljon helpompaa kun itse muistaa hengittää syvään ja rauhallisesti. Onnistumista edesauttaa vastapuolen huomioon ottaminen luottamusta ja rauhallisuutta korostavilla sanoilla ja teoilla. Me olemme aina palanen olosuhteita, joista kokonaisuus muodostuu. Me emme todellakaan ole erillisiä.

Kiristyvän ruuvin taktiikka

Kiristyvän ruuvin taktiikka ei sovi yhtälöön. Ohjelmatoimiston agentin toivomukset eivät olleet loogisia mutta päätin kuitenkin koittaa niiden toteuttamista. Tuntikausien editointi ja kokeilut eivät loksahtanee paikoilleen vaikka kuinka säädin ja etsin. Pikkutunneilla totesin, että annetaanpa yön hoitaa asia kuntoon, josko ymmärrys tulisi helpommin muutaman tunnin nukkumisen jälkeen. Aamulla ensin meditaatio ja sen jälkeen koneelle ”yrittämään”. Huomasin heti, että yrityksessä ei ole toivoa vaan laitanpa nyt nämä asiat juuri niin kuin ne omasta mielestäni kuulostavat ja tuntuvat hyviltä. Ja kas kummaa, energia alkoi virtaamaan heti. Ihan konkreettisesti värähtelynä päälaella ja muualla kehossa. Keho kertoi omalla kielellään, että tässä on harmonia ja balanssi näillä reunaehdoilla. Esiintyjätkin kuittasivat rakenteen mieleisekseen. 🙂 Tässä sain taas selkeän osoituksen siitä, että asiat eivät mene maaliin väkisin vääntämällä tai puskemalla vaan sallimalla. Olenhan minä sen tiennytkin mutta ”Jokos Sampo uskot?” Jep. Uskonhan minä. 🙂

Tarina rakentuu

Voin siis jättää tapahtumatantereen varsin luottavaisin mielin ja lähteä paluumatkalle tietäen, että asiat rullaavat. Lentokentällä vallitsi edelleen rauha niin mielessä kuin ulkoisestikin. Kauniit ja kohteliaat pyynnöt loihtivat minulle mieluisan istumapaikan täydessä koneessa. Meditoin lentoasemalla muiden odottajien keskellä kaikessa rauhassa ja samalla sain vielä katsella unenomaisen tarinan, joka tosin jäi odottamaan täyttä selitystään. No, koneessa istuessani, olkapäähäni koputti tuttu hahmo, jota olin aikoinaan ollut auttamassa meditaation tielle. Kohtaaminen oli palanen vastausta aikaisemmin nähtyyn tarinaan. Istuimme kuitenkin erillään joten otin esiin Kirsi Rannon uuden kirjan ja ryhdyin tavaamaan sitä kaikessa rauhassa. Niin kovin tuttua ja kuitenkin erilaista tarinaa… Eikä aikaakaan, kun kirjassa oli kohta, jossa mainittiin minua olkapäähän koputtanut henkilö…Jassoo. Tässä oli vastauksen osa 2. Suupieleni nousivat hymyyn samalla kun energioiden värähtely tuntui kaikkialla kehossani. Palaset putoilivat paikoilleen itsestään ja sain asioille vahvistuksen energioiden värähtelynä kehossani, sehän on se minulle tuttu tapa saada kuittaukset asioille. Koko lentomatka oli hyvässä värähtelyssä hengailua. Enkä todellakaan ollut ottanut mitään! Kun koneen ulkopuolella pääsin jatkamaan tarinaa tuttuni kanssa, syntyi vastauksen osa 3. Tarina oli nyt ehyt ja valmis minulle pureskeltavaksi. Tiedän, että tarinalle on tulossa jatko-osa. 🙂

Kannattaa luottaa sisäiseen ääneensä.

Myöhäinen ilta oli tuonut aitoja oivalluksia ja kehollisia kokemuksia, jotka edelleen nostivat värähtelyä.  Olin kerrassaan tyytyväinen päivään, sen tarjoilemiin kohtaamisiin eri tietoisuuden tasolla ja niihin fiiliksiin, joita kehoni minulle viesti. Ajomatka pimeydessä tuntui äärettömän seesteiseltä ja valoisalta. Minusta pidettiin huolta. Olen matkalla kotiin. Ja jälleen energiat kuittaavat asian.

Kiitos siitä, maailmankaikkeus! 🙂

Menovinkki: Hyvää Elämää Etsimässä -tilaisuus Riihimäellä 18. Tammikuuta 2014 klo 13-17, paikka Hyrian Auditorio, Sakonkatu 1. Tilaisuudessa Pequ Nieminen ja Sampo Manninen jakavat kokemuksiaan ja oivalluksiaan elävästä elämästä. Liput 15,-, Varaa aika kalenteristasi jo nyt, Lisää infoa tulossa pian!