Metsän terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Pelkästään käyskentely puiden katveessa on omiaan vankistamaan ihmisen terveyttä ja lisäämään hänen hyvinvointiaan. Tämä ei riipu siitä, uskooko hän itse vaikutuksiin vai ei. Kaikenlainen liikkuminen ja oleskelu luonnossa on suotavaa (kunhan muistaa kunnioittaa ympäristöä). Meillä suomalaisilla on käytännössä jokaisella mahdollisuus liikkua metsässä, jos ei päivittäin, niin vähintään viikottain. Maamme on vuorattu puilla ja jäkälillä.
Tapamme olla metsässä on usein perin ahdas. Käymme siististi retkellä, ihailemme maisemia ja istumme nuotiolla. Hienoja asioita jokainen, mutta miksi et kokeilisi myös uudenlaisia lähestymistapoja. Metsä on hyvinvoinnin leikkikenttä, jonka eri sävyistä nauttiakseen, on kyettävä päästämään irti normeista ja antauduttava primitiiviselle puolelleen. Sille, joka tykkää liikkua, ryömiä, kuikuilla ja tuntea joka solulla.
Tässä muutama vinkki, miten metsästä kumpuavaa hyvinvointia voi ammentaa myös hieman harvinaisempien metodien avulla.
1. Ota kengät pois
Satsaamme metsään mennessämme usein paksuihin ja kestäviin jalkineihin. Suosittelen silti myös kenkiä, jotka on helppo riisua. Kun metsässä tallustelee paljain jaloin, sen raamit voi tuntea aistikkaammin. Epätasainen maaperä on hunajaa ergonomialle. Suora kontakti maaelementtiin pehmentää askelta ja maadoittaa mieltä. Metsässä on läsnä aina oma rytminsä, johon on helppo sulautua osaksi kun malttaa tuntea sen jalkapohjissaan.
2. Ryömi luolaan
Suomessa on satoja erilaisia luolia Ne ovat upeita ja jännittäviä luontokohteita, joiden parissa viihtyvät monen ikäiset. Luolaan mennessä on tärkeää hahmottaa oman kehon liikkeitä. Se kysyy ongelmanratkaisukykyä sekä epämiellyttävien tunteiden sietämistä. Monelle luola on pelottava paikka, mutta loppupeleissä se ei ole muuta kuin ahdas tila. Luolan pohjalla voi hiljentyä ja sytyttää vaikka kynttilän (tai olla hetki pilkkopimeässä). Kaiken jännittävyyden keskeltä voi löytää syvän rauhan. Läpi ihmisen historian luolat ovat olleet turvallisia tallelokeroita.
3. Sukella pinnan alle
Useimpien metsien keskellä koreilee järviä. Kokeile miltä maailma näyttää pinnan alla. Suomen järvivedet ovat suurimmalta osalta sameita, mutta myös kirkasvetisiä löytyy. Sukeltaessa ihminen palaa veteen. Veden voi tuntea koko kehon mitalla. Sukelluslasien avulla voit nähdä pieniä kaloja tai ihailla turkoosin veden eri sävyjä. Aurinkoisella ilmalla valo lävistää veden upeasti ja ympäristön hiljaisuus korostaa meditatiivisuutta. Voit kokeilla myös opetella pidättämään hengitystäsi, jolloin pystyt viettämään pinnan alla pidempiä jaksoja. Tällöin älä kuitenkaan koskaan sukella yksin ja ota selvää siitä, mitä kehossasi tapahtuu, jotta opit lukemaan sen antamia signaaleja. Pystyt silti enempään mitä saatat luulla. Kaiken keskiössä on se, että rentoudut.
4. Huuda
Metsä huutaa huutamaan. Se on valmis ottamaan vastaan sen voiman ja vimman, jonka huuto kehostasi irrottaa. Huutaminen on yksi tehokkaimmista tavoista saada kehoon jumiin jäänyt energia liikkeelle. Usein toiselle ihmiselle huutaminen saattaa nostattaa vastaanottajassa pelkoa, mutta mättäät ja männyt eivät moisesta hätkähdä. Huutaessasi kehosi käy läpi linkousohjelman, jonka myötä tunnet olosi puhdistuneeksi ja keveäksi. Ei se ole hullu joka huutaa, vaan hän joka jättää tekemättä niin.
5. Kosketa käsin
Ihminen hahmottaa ympäristöään monesti käsin. Metsässä käyskennellessä kannattaa koskettaa korostetun tiedostetusti. Tällöin saattaa havahtua siihen, että ensimmäistä kertaa todella tuntee sen, miltä tuntuu esimerkiksi männyn kaarna tai mättään sammal. Aistien voimistuessa ja herkistyessä itsestäänselvistä asioista tulee ainutkertaisia kokemuksia. Moisen kauneuden ja ylevän kokeminen laskee sydämen sykettä, nostattaa levollisuutta ja parantaa keskittymiskykyä. Kaiken päivittäisen kohinan keskellä on mahdollista upottaa kätensä suohon ja kipristellä sormia, sekä fiilistellä sitä, miltä se tuntuu.
