Kovat sanat osuivat suoraan sydämeeni. Vielä päivienkin päästä sydämeni tuntui olevan vereslihalla. Mieleni takertui kiinni tuskaan ja sai minut kulkemaan kehää kärsimyspisteeltä toiselle. Se jopa kaivoi esille aiempia pettymyksiä ja loukkauksia, aivan kuin osoittaakseen, miten oikeutettu tunnetilani oli.
Välillä surun keskeltä nousivat vihan tyrskyt, jotka saivat haaveilemaan kostosta – yhtä kovista ja haavoittavista sanoista, jotka aiheuttaisivat myös toiselle samanmoisen tuskan. Silloin ei todellakaan ollut aikomustakaan antaa toiselle anteeksi ja päästää hänet kuin koiran veräjästä.
Ja kuitenkin, jos haluamme päästä eroon omasta tuskastamme ja kärsimyksestämme, ainoa tie on kulkea anteeksiannon kautta. Anteeksianto vapauttaa nimenomaa meidät kivusta. Anteeksianto on ensisijaisesti meitä itseämme varten.
Anteeksi antaessamme emme edes tarvitse tuota meitä loukannutta ihmistä olemaan läsnä. Voimme antaa ihan itsenäisesti anteeksi, jopa edesmenneille tai elämästämme muuten poistuneille ihmisille.
Emme myöskään tarvitse anteeksipyyntöä, jotta voisimme antaa anteeksi. Meidän ei tarvitse saada toista ymmärtämään tekojensa seurauksia. Anteeksipyynnön odottelu vain pidentää meidän tuskaamme.
Kun annamme toiselle anteeksi, meidän ei tarvitse hyväksyä hänen tekoaan tai käyttäytymistään. Meidän ei pidä sanoa ”No ei se mitään” tai ”Pikkujuttu, ei se haittaa”, varsinkin jos nuo lauseet eivät ole totta. Voimme ihan hyvin ja rehellisesti todeta itsellemme, tai halutessamme tuolle toiselle, että en hyväksy sitä, mitä teit tai sanasi satuttivat ja loukkasivat minua. Kuitenkin haluan antaa sinulle anteeksi.
Miksi haluamme antaa anteeksi?
Ihan ensiksi meissä täytyy syttyä halu antaa anteeksi ja päästää irti tapahtuneesta. Kysy siis sydämeltäsi, miksi haluaisin tai miksi minun kannattaisi ihan aidosti antaa anteeksi. Ja kuuntele rauhassa vastaus, kyllä se sieltä tulee.
Saatamme haluta antaa anteeksi,
- Koska haluamme vapauttaa itsemme tapahtuneen tuottamasta tuskasta.
- Koska anteeksi antaminen avaa meissä armon, lempeyden ja rakkauden tunteet virtaamaan.
- Koska haluamme oppia paremmin ymmärtämään itseämme ja tuota toista.
- Koska emme halua menettää meille läheistä ihmistä tai emme halua suhteemme muuttuvan vaivaannuttavaksi.
- Koska emme halua sattuneen jäävän ikäväksi energiamöykyksi energiakenttäämme tai karmaamme.
- Koska emme halua luovuttaa tulevaisuuden mahdollisuuksia menneisyyden kivuille.
- Koska antaessamme anteeksi muille, pystymme antamaan anteeksi myös itsellemme kaikki ne sattumukset, joissa emme ole toimineet kovinkaan rakkaudellisesti.
- Koska anteeksi antaminen vahvistaa meitä ihmisinä.
- Koska haluamme antaa vain hyvää meitä loukanneelle, mutta rakkaalle ihmiselle.
Miten osaan antaa anteeksi?
Anteeksi antamiseen ei useinkaan voi hypätä suoraan tapahtuneesta. Anna tapahtuneen läpikäymiselle aikaa, mutta älä jää siihen kiinni. Älä jää kuuntelemaan mielesi pomoa ja sen tarinaa siitä, miten pahasti sinua on kohdeltu.
Sen sijaan anteeksiannolle on olennaista, että sallimme kaikenlaiset tunteemme. Ota siis vastaan kaikki ne tunteet, mitä tapahtunut sinussa aiheuttaa. Saatat löytää surua, pettymystä, loukkaantumista, vihaa, pelkoa, häpeää yms. ikäviä tuntemuksia.
Tutki tunteitasi ja koe ne puhtaasti ilman kärsimystarinaa niiden ympärillä. Voit esimerkiksi todeta: Aha, tämä on surua. Millä tavalla tämä tunne tuntuu? Missä kohdin kehoa tämä tunne tuntuu? Sen jälkeen hengitä ilmaa tuon tunteen ympärille.
aUsein loukkaantumisen tunteiden takaa löytyy hylätyksi tulemisen tunne. Tunne siitä, ettei meitä rakasteta, ei ainakaan sellaisina kuin olemme. Hylkäämisen tunne on kaikkien kipeiden tunteiden alla ja aina tuskamme ytimessä. Mutta se on niin kipeä tunne, että emme useinkaan uskalla kokea sitä suoraan, vaan sen päälle kasaantuu muita, helpommin koettavissa olevia tunteita.
Joka ikinen ihminen pelkää hylätyksi tulemista. Hylkäämisen pelko kuuluu osana ihmisyyteen emmekä pääse siitä eroon, vaikka haluaisimmekin. Hylkäämisen pelko huutaa rakkauden perään. Se hyvin suoraan ilmaisee, että pelkäämme joutuvamme rakkauden ulkopuolelle ja kaipaamme suunnattomasti rakkautta.
Kun suotumme kokemaan hylätyksi tulemisen tunteen ja hylkäämisen pelon, voimme ymmärtää, että tämä samainen kipu on kaikilla. Jopa hänellä, joka loukkasi minua. Ja hylätyksi tulemisen pelko saa ihmiset käyttäytymään huonosti, vaikka sitä ei toimija itse tiedostaisikaan. Ihmisinä pyrimme torjumaan hylkäämisen pelon muilla ikävillä tunteilla ja satuttavallakin toiminnalla.
Kun haluamme antaa meitä loukanneelle ihmiselle anteeksi, näemme tilanteen uusin silmin. Me voimme katsoa hänen sanojensa ja käyttäytymisemme taakse ja nähdä hänen syvän pelkonsa, hänen kipunsa ja tuskansa. Ja ymmärtää, että tuossa hylkäämisen pelossa me olemme yhtä, samanlaisia erehtyväisiä ihmisiä.
Silloin voimme löytää sisältämme myötätunnon ja armeliaisuuden. Voimme todeta, että vaikka en hyväksykään tekoasi, annan sinulle anteeksi, koska sinä et osannut tuossa tilanteessa toimia paremmin. Aivan kuten minäkään en osaa aina toimia kypsästi. Käännyn kipeiden tunteiden sijaan rakkauden puoleen ja annan sinulle anteeksi itsenikin vuoksi.
Lue lisää anteeksi antamisesta ja itsensä rakastamisesta kirjastani Avaudu rakastamaan itseäsi.
