Myös lempeä voi olla jämäkkä – nämäkään kaksi eivät poissulje toisiaan, eikä jämäkkyys ole synonyymi itsekkyydelle.
Jämäkkyydessä on kyse taitolajista, jota voi ja kannattaa harjoitella sekä kehittää. ”Jämäkkyystaitoihin liittyy kyky itsensä ilmaisemisesta ja omien toiveiden esille ottamisesta ystävällisesti, rakentavasti ja määrätietoisesti”, kirjoittaa Ronnie Grandell teoksessaan Itsemyötätunto.
Jämäkkyys on sekä itseä että toista kunnioittava tapa kommunikoida ja viestiä itseensä liittyvistä asioista, ilman että loukkaa muita tahallisesti. Jämäkkyys on vastuunottoa omasta elämästä ja rohkeutta seistä itsensä puolella.
Jämäkkyys ei tarkoita toisen jyräämistä, vaan se on vuorovaikutustapa, jolla otetaan huomioon molempien osapuolien tarpeet, toiveet ja tunteet. Se ei ole vuorovaikutustyylinä passiivinen eikä aggressiivinen, vaan enemmänkin rauhallisen vahva.
Jämäkkyys on taito, jota olen itse opetellut omasta tahdostani, mutta myös pakon sanelemana, kun on ollut pakko puolustaa omia oikeuksia ja rajoja. Jämäkkyyden perusarvona on ajatus, että itseä voi puolustaa lujan lempeästi, ilman aikomusta loukata toista ihmistä tai hänen rajojaan.
Omien rajojen tunnistaminen, niiden puolustaminen ja oman itsensä arvostaminen ovat kaikki olennainen osa jämäkkyyden harjoittelua. Jämäkkyys on vastuunottoa omasta elämästä ja rohkeutta seistä itsensä puolella.
Myös lempeä voi olla jämäkkä – nämäkään kaksi eivät poissulje toisiaan.
Miten puolustaa omia rajoja ja sanoa ei?
Yksi tärkeimmistä asioista jämäkkyydessä ja itsesi puolella olemisessa on oppia asettamaan terveitä rajoja, joiden tarkoituksena on suojella sinun hyvinvointiasi. Ne antavat selkeyttä, vapautta ja tilaa ympärillesi.
Koska omat lähtökohtani ovat uupumisen ja sairauksieni vuoksi sellaiset kuin ovat, rajoja on ihan pakko vetää ja niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, tai omat voimat loppuvat hyvin nopeasti.
Vielä joitain vuosia sitten minulta puuttui hyvinvointiani tukevat ja suojelevat rajat lähes kokonaan. Enemmän minulle merkitsi se, kuinka paljon sain aikaan, miten tehokas olin ja miltä minä sekä elämäni näyttivät ulospäin. Rajoja ei siis ole aina tehty rikottavaksi, vaan niitä tulee myös vaalia ja kunnioittaa. Joskus rajojen asettaminen on jopa tehokkuutta tuottavampaa.
Jämäkkyyteen kuuluu ein sanominen ja sen opettelu. Grandellin viisaita sanoja lainaten: ”Kun sanon ei jollekin, en sano ei pyytäjälle – ja samalla sanon kyllä, jollekin sillä hetkellä tärkeämmälle.” Ein sanomisen ei ole myöskään tarkoitus loukata, ja sen voi sanoa monella eri tavalla: empaattisesti kieltäytymällä, uudelleen järjestämällä tai kieltäytymisen syyn ilmoittamalla.
Ja muistathan, että vaikka kieltäydyt henkilön pyynnöstä, et torju pyytäjää ihmisenä. Et tuhoa toista sanomalla ei. Hän saattaa turhautua, pettyä tai suuttua, mutta ei tuhoutua. Eikä maailma kaadu. Muista kuitenkin olla jämäkkä kunnioittavasti ja myötätuntoisesti.
Kannattaa myös muistaa, että ne, jotka eivät pidä siitä että asetamme rajojamme, ovat todennäköisesti niitä, jotka ovat hyötyneet, kun rajoja ei ollut. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Itse usein pysähdyn tässä kohtaa pohtimaan, mitä hyvää tällaiset ihmiset tuovat elämääni ja olisiko heistä parempi ehkä päästä eroon tai ainakin ottaa etäisyyttä, vaikka se ensin tekisikin kipeää.
Itseni puolella olemisen ei pitäisi olla keneltäkään pois, vaan päinvastoin: kun minä huolehdin itsestäni, myös lähelläni olevat ihmiset saavat enemmän.
Itseä voi puolustaa lujan lempeästi, ilman aikomusta loukata toista ihmistä tai hänen rajojaan.
Miten jämäkkyyttä voi harjoitella?
Kun ensin mietit, suunnittelet ja harjoittelet jämäkkyyttä sekä ein sanomista etukäteen, sinun on helpompi olla itsesi puolella, kun todellinen tilanne osuu kohdalle. Tehdään pieni harjoitus. Pohdi ja vastaa mielessäsi tai pysähdy kirjoittamaan vastaukset.
- Millaisessa tilanteessa haluaisit olla jämäkämpi?
- Mitä siitä seuraa, jos et tee asialle mitään, eli et ole jämäkämpi?
- Mikä estää sinua olemasta jämäkämpi?
- Mitä voisit sanoa? Millä äänensävyllä?
- Millaisen asennon otat? Miten lähestyt?
- Miten rauhoitat itseäsi, jos tilanne alkaa ahdistaa?
- Miten todennäköisenä näet, että onnistut ja miksi? Arvioi asteikolla 1–10.
Kun olet vastannut kysymyksiin, voit halutessasi rau hassa harjoitella tilannetta etukäteen esimerkiksi peilin edessä, mielikuvissa tai luotettavan henkilön kanssa.
Tämä on ote kirjastani Matka itsesi puolelle.
