Mitä pariterapiassa kysytään? Pariterapeutit vastaavat.
Hidasta elämää -asiantuntijat, pariterapeutit Eevi Vuoristo ja Marika Rosenborg, vastaavat yleisiin parisuhdetta koskeviin kysymyksiin.
Nämä kolme kysymystä toistuvat pariterapiavastaanotoilla.
1. Miksi kumppanini ei ymmärrä minua?
”Kokemus siitä, ettei tule ymmärretyksi, voi liittyä moneen asiaan. Usein tämä ongelma tulee vastaan kuitenkin, kun suhde on ollut olemassa jo jonkin aikaa ja mahdollinen rakastumiskokemus on muuttunut sitoutuneeseen, toivottavasti rakastavaan suhteeseen.
Vastaus kysymykseen löytyy vain ottamalla asia yhdessä puheeksi: Miksi minulla on tunne, ettei toinen ymmärrä minua? Todennäköisesti tähän liittyy myös havainto siitä, ettei itse ymmärrä toista. Joskus esteenä voi olla toisen tai omat blokit, defenssit tai myös erilainen kommunikaatio tyyli. Toimivaa kommunikaatiota ja toisen syvempää kuulemista voi onneksi myös harjoitella. Parisuhde on tunnesuhde: kun tarpeet tulevat täytetyiksi, on pari myös todennäköisesti tyytyväinen, jopa onnellinen suhteessaan.
Parisuhteessa olisi tärkeää vaalia kiinnostusta toisen ajatuksista, tunteista ja sisäisestä maailmasta. Me olemme itse vastuussa siitä, että kommunikoimme selkeästi ja pehmeästi, mutta siihen emme voi valitettavasti vaikuttaa, miten toinen meidät kuulee. Keskeistä siinä on vilpitön uteliaisuus toisesta ja ymmärrys että suhteessa on kaksi erilaista kokemusta, joiden ei tarvitse olla toisiaan vastaan.
Hyvään parisuhteeseen kuuluu siis uteliaisuus, avoimuus ja samaan aikaan turvallisuus. On helpompaa rakastaa, kun tarpeet ovat yhteisiä ja samanlaisia. Olemme korkeammalla rakkaustasolla silloin, kun pohdimme kysymystä: Rakastanko sinua silloinkin, kun en saa sinulta mitä haluan tai olenko valmis antamaan sinulle jotain, mikä ei ole itselleni tärkeää?”
2. Kuinka saada parisuhde toimimaan?
”Parisuhteen toimivuus on lopulta jokaiselle varsin henkilökohtainen asia: mitä suhteelta kaipaamme?
Parisuhde on tunnesuhde, jossa myös toivomme, että tunnetarpeemme voisivat täyttyä – ainakin pääsääntöisesti. Parisuhteen toimivuudessa tärkeintä on, että molemmat ottavat vastuuta omien tarpeiden ja tunteiden ilmaisemisesta.
Toimiva suhde kysyy avointa ja kunnioittavaa kommunikaatiota kummankin tarpeista sekä asennetta, että toimiva suhde on yhteinen luomus. Läheisyys ei ole mahdollista ilman avoimuutta, mutta aina ei ole helppo määritellä, mitä kaikkea avoimuus tarkoittaa.
Kaikissa parisuhteissa on erimielisyyksiä, ja on tärkeää hyväksyä, ettei niiden tarvitse olla este hyvälle suhteelle. Toisaalta on myös viiisasta erottaa erimielisyydet asioista, joiden varassa ei voi suhdetta jatkaa. Tärkeä kysymys on: Olenko minä sellainen kumppani, jonka toivoisin itselleni? Voinko hyväksyä sen, että erimielisyyden ei tarvitse tulla väliimme, vaan voimme vahvistaa tunneyhteyttä silloinkin, kun emme voi olla samaa mieltä?”
3. Mistä tietää, kannattaako suhdetta jatkaa?
”Tämä on iso kysymys, johon ei lopulta kukaan ulkopuolelta voi vastata. Tällaisia kysymyksiä voi kuitenkin pohtia:
- Millaiseksi suhdedynamiikka saa sinut tuntemaan itsesi?
- Uskotko, että teidän kummankin tarpeet voivat täyttyä suhteessa suurelta osan ajasta?
- Onko suhteessa tilaa ja mahdollista kasvaa yhdessä?
- Odotatko että jokin muuttuisi, että voisit voida suhteessa hyvin? Miten todennäköisenä pidät muutosta?
- Mitä tunnet tässä kohtaa elämää, tämän ihmisen kanssa?
- Koetko rakkautta, sitoutumista tai läheisyyttä? Jos et, niin tunnenko, että sinulla on vielä varaa vaikuttaa niihin vai oletteko liian kaukana jo toisistanne?
Jos olet kahden vaiheilla, kannattaa kokeilla keskustelua toisen kanssa esimerkiksi käyttämällä Parisuhteen keskustelukortteja, jotka voivat avata uudenlaisia keskusteluja ja ymmärrystä toisianne kohtaan. Jos ”keskustelukortti” on jo kokemuksesi mukaan käytetty, kannattaa harkita parisuhteen aikalisää tai pariterapiaa. Voi olla selkeyttävä kokemus jakaa ajatuksia ammattilaisen läsnäollessa. Se voi myös tarjota uudenlaisia tapoja tilanteen parantamiseen.
Kannattaa kuitenkin huomioida, että isoja päätöksiä ei kannata tehdä kriisin keskellä, mutta aina jos henkinen tai fyysinen terveys on vaarassa, on syytä suojautua. Kaikenlainen muukin väkivalta on huono merkki, jos siihen ei puututa se todennäköisesti toistuu.”