Saatat itse olla tietämättäsi red flag: miellyttäjä, joka manipuloi vuorovaikutusta

Aina kaikissa muissa tuntuu olevan vika. Red flägejä siellä ja täällä. Mitäs jos onkin niin, että olenkin itse yksi suuri hälytysmerkki, mutta en vain ole tajunnut sitä? Voiko se olla mahdollista, kun pyrin olemaan aina niin mukava kaikille? Jos tilanne on tämä, niin sitä suuremmalla syyllä asiaa olisi hyvä pohtia. Saatat nimittäin manipuloida jatkuvalla syötöllä vuorovaikutustilanteita tiedostamatta. Syynä tähän voi olla tarve miellyttää ja olla tykätty, mutta samalla kyse on pyrkimyksestä hallita ympäristöä.

 

Todellisuudessa kontrollointi vuorovaikutuksessa onkin usein lempeää, pehmeää sekä pörröistä ja jää siksi huomaamatta.

 

Tarvetta miellyttää voidaan tarkastella esimerkiksi symbolisen interaktionimin kulmasta, jonka mukaan minäkäsitys muodostuu vuorovaikutuksessa. Eli ihminen tarkastelee itseään muiden näkökulmasta käsin ja muokkaa käytöstään sen mukaan, mitä ajattelee muiden ajattelevan hänestä. Samalla mukaudutaan näihin oletettuihin odotuksiin ja pyritään saavuttamaan hyväksyntää. Miellyttäjä siis luo itsestään haluamansa mielikuvan muille, jonka muut mahdollisesti omaksuvat ja tämän jälkeen miellyttäjä uskoo oman roolinsa paremmin.

Usein ajattelemme, että vuorovaikutuksessa epäeettisesti toimiminen on kulmikasta, kylmäkiskoista ja töksäyttelevää. Todellisuudessa kontrollointi vuorovaikutuksessa onkin usein lempeää, pehmeää sekä pörröistä ja jää siksi huomaamatta. Samalla voidaan puhua myös manipuloimisesta. Miellyttäjä pyrkii olemaan kaikkien pitämä ja näyttäytyy helposti epäitsekkäältä, mutta ei ole sitä. Samalla nimittäin toisten yksilöiden autonomia tehdä vapaita päätöksiä heikkenee.

 

Itse en enää innostu ylimukavista ihmisistä. Tällaiset yksilöt osoittautuvat pitkässä juoksussa yleensä monella tapaa haastaviksi tapauksiksi.

 

Miellyttäjä pyrkii hyvään kartellen konflikteja sekä asioista suoraan puhumista, mutta kerää helposti toisille tunnevelkaa. Ihanan pörröiselle on haastavampi ilmaista itseään suoraan ja jos näin toimii, saattaa miellyttäjä syyllistää siitä: ”kun minä olen tässä ollut niin kauhean mukava, niin miksi nyt sitten sanot niin suoraan”. Niin mukava, mutta myös niin marttyyri.

Miellyttäjä saattaa jälleen kerran onnistua manipuloimisessa ja saa vuorovaikutustilanteen etenemään haluamallaan tavalla. Samalla toisille jää paha olo, mitä voi olla vaikea hahmottaa. Mitä oikein tapahtui? Itse en enää innostu ylimukavista ihmisistä. Tällaiset yksilöt osoittautuvat pitkässä juoksussa yleensä monella tapaa haastaviksi tapauksiksi. Hakeudun helpommin sellaisen uuden tuttavuuden seuraan, joka on rosoinen ja ilmaisee myös eriävät mielipiteet selkeästi.

 

Miellyttäjän oma sisäinen pahaolo ja stressi lisääntyy, mikä voi edelleen lisätä ahdistuksen ja addiktioiden määrää.

 

Pörröinen miellyttäjä ei todellisuudessa kykene luomaan syvää yhteyttä muihin ihmisiin sen pelossa, että tulisi aitona itsenään hylätyksi. Samalla myös miellyttäjän oma sisäinen pahaolo ja stressi lisääntyy, mikä voi edelleen lisätä ahdistuksen ja addiktioiden määrää. Miellyttäjä on jatkuvassa ristiriidassa todellisen itsen kanssa.

Mielestäni erityisen haastavaa tilanteessa on se, että toimintamalli on usein tiedostamatonta ja näyttäytyy jopa hyveenä. Tilanne on kerroksinen ja kuvailisin sitä kauniiseen lahjapaperiin käärittyyn elähtäneeseen ja haisevaan asiaan, mikä olisi syytä käsitellä. Tämän sisältä löytyy nimittäin todellinen persoona, rehellinen ilmaisu ja rakastettavampi autenttinen yksilö. Tilanne on silti inhimillinen ja sitä voi lähteä purkamaan vaikka niin, että alkaa reflektoimaan omia ajatuksia, motiiveja sekä tunteita vuorovaikutustilanteissa. Keskeistä olisi opetella ilmaisemaan itseään rehellisesti.

Väitän, että vuorovaikutuksen tärkein työkalu on empatia ja tein siihen liittyen gradun Empatia on kova juttu” . Vilkaise, jos siltä tuntuu. Mukana super mielenkiintoiset haastateltavat. Tutustus myös mun ja vankilapastori Jukka Vänskän luomiin Riidan ratkaisu -kortteihin.

Kalenterit OSTA 3 MAKSA 2
PUOTIIN
close-image