Tunteilla on melkoinen vaikutus toimintaamme. Ärsyyntyminen saa kiukuttelemaan perheenjäsenille tai työkavereille, ahdistuneena vetäydymme muuten ilahduttavista kontakteista ja turhautuminen haittaa työntekoa, kun motivaatio on kateissa. Ihminen kuitenkin myös ennakoi tulevia tilanteita. Pelkäämme, että jokin tunnekokemus voisi herätä. Tässä blogissa pohdin, miten jonkin tulevan pelkääminen vaikuttaa – ja miten voisimme olla pelkäämättä.
Kokemuksen ennakointi saa välttelemään
Ei tee mieli soittaa verottajalle, vaikka varmaan kannattaisi. Pelottaa että virkailija on tyly ja veroasiat muutenkin herättävät ahdistusta. Pitäisi käydä palauttamassa virheostos kauppaan, mutta koko tilanne tuntuu etukäteen kuormittavalta. Myyjä ei varmaan suhtaudu palautukseen hyvin ja tilanteessa täytyy varautua pitämään kiinni oikeuksistaan. Se tuntuu jo etukäteen kuormittavalta. Töissä on huono ilmapiiri ja työkaveria tylytettiin kokouksessa. Haluaisin nostaa sen yhteiseen keskusteluun, mutta hankalaksi ihmiseksi leimautuminen pelottaa.
Voidaan ajatella, että näissä tilanteissa pelkäämme muiden suhtautumista. On helppoa kuvitella, miten verotoimiston virkailija, palautuksen vastaanottava myyjä tai esihenkilö suhtautuvat kielteisesti sinuun. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen. Todellisuudessa hankalan kohtaamisen välttäminen johtuu oman tunnekokemuksen ennakoinnista. Emme halua kohdata sitä, mitä omassa itsessä herää ristiriitaisessa tilanteessa.
Tunnekokemusten kohtaaminen auttaa
Omien hankalienkin kokemusten kohtaamisessa voi kehittyä. Tyypillisesti suositellaan niin kutsuttua altistushoitoa. Siinä siis mennään pikkuhiljaa sellaisiin tilanteisiin, joissa hankalia tuntemuksia voisi herätä. Esimerkiksi esiintymisjännittäjä harjoittelee esitelmän pitoa ensin vain itsekseen, sitten hyvälle ystävälle tai perheenjäsenelle, sen jälkeen pienelle porukalle ja lopuksi suuremmalle yleisölle. Esiintymiseen liittyvä jännitys vähenee, kun tunteelle altistuu riittävän usein.
Altistaminen toimii hyvin. Keho tottuu tunnekokemuksen herättämiin tuntemuksiin ja mieli löytää keinoja työstää sitä. Esiintymiseen liittyvä jännitys ei yleensä katoa kokonaan, mutta se voi vähentyä merkittävästi ja välttelystä voi päästä kokonaan. Ehkä myös tulkinta kokemuksesta voi muuttua. Se ei olekaan mikään ylimääräinen hankala tunne, vaan omaa mieltä johonkin haasteeseen valmisteleva tunnereaktio, joka vain on juuri sinulla aika voimakas. Samoin on muidenkin epämiellyttäviksi koettujen tunteiden kanssa. Niiden voi ajatella valmistelevan johonkin haasteeseen tai hankalaan vuorovaikutustilanteeseen.
Harjoittele tunteiden kohtaamista
Hankalilta tuntuvien olotilojen kohtaamista voi myös harjoitella ennen varsinaista tilanteeseen menemistä. Terapiahuoneissa tehdäänkin paljon harjoittelua mielikuvissa. Jo pelkästään kuormittavasta tilanteesta puhuminen nostattaa tunnekokemuksen pintaan – siinä tapahtuu jo ensimmäinen kohtaaminen. Jos tuleva tilanne käydään läpi mielikuvaharjoituksessa, saadaan tunne kohdattua turvallisessa paikassa.
Voit itsekin tehdä harjoittelua, kun vaan tunnistat, mikä tunnekokemus tilannetta ennakoidessa herää. Tarkastele sitä nimeämällä se ja esimerkiksi määrittämällä sen voimakkuus asteikolla 0-10. Yleensä jo tällainen altistus helpottaa. Lisäksi voit käydä mielikuvassasi läpi sen hankalan keskustelun tai ikävän konfliktin, jota ennakoit. Muista, että myös ystävälle tai perheenjäsenelle jutteleminen toimii altistuksena tunteelle.
Opi purkamaan ja käsittelemään vihaa, kiukkua ja muita räjähdysherkkiä tunteita Angstin purku -korttien avulla – kortit sopivat lapsille, nuorille ja aikuisille:
