Ei mennyt niin kuin Strömsössä! Harvemmin menee. Jopa huolellisin valmistelu kohtaa usein muuttuvia tekijöitä. Ne pakottavat takaisin sorvin ääreen, muuttamaan kurssia ja pohtimaan uusia mahdollisuuksia.
Samaan aikaan pintaan nousee väistämättä ärsytystä, joka huutaa reagoimaan.
Täysi kahvikuppi kaatuu, oma suosikkijoukkue häviää jääkiekossa, linja-auto on auttamattomasti myöhässä, ruokakaupan maksupääte ei toimi, nilkka nyrjähtää liukkaalla kelillä, asiakas peruu jo sovitut kaupat, työyhteisössä alkavat yt-neuvottelut, puoliso kertoo harkitsevansa eroa, läheisen ihmisen vakava sairastuminen.
Raskaita rasteja riittää.
Vaikka kaikki listalla olevat hetket eivät tunnu keskenään vertailukelpoisilta, niiden taustalla vaikuttaa sama mekanismi. Se työntää meidät epämiellyttävien tunteiden ulapalle. Siellä horisontti on usein sankan sumun peitossa.
Ärsykkeen ja reaktion väliin jäävä tila
Logoterapian perustaja Viktor Frankl teljettiin toisen maailmansodan aikana keskitysleirille, jossa hän joutui todistamaan ihmisen pimeintä ilmentymää. Sittemmin julkaistuissa kirjoissaan Frankl on todennut, että yksi tärkein selviytymiskeino Auschwitzissa oli kyky löytää toivoa toivottomuudesta.
Frankl kuvaa samassa asiayhteydessä ärsykkeen ja reaktion väliin jäävää tyhjää tilaa, josta käsin voimme tehdä valinnan. Tuo tila toimii lihaksen tavoin. Sitä voi venyttää ja kehittää, mutta ensin siellä on suostuttava viettämään aikaa.
Filosofi Esa Saarinen muistuttaa vuosien takaisessa Helsingin Sanomien artikkelissa, kuinka kestävä rakkaus edellyttää vaikeiden tunnetilojen sietämistä. Laajentaisin ajatuksen koskemaan koko henkilökohtaista elämää.
Sillä on valtava merkitys, kuinka reagoimme eteen tuleviin muuttuviin tilanteisiin ja niistä kumpuaviin epämiellyttäviin tunteisiin.
Asiat tapahtuvat sinua varten
Kirjailija ja mediapersoona Saku Tuominen kertoo tuoreessa kirjassaan Ettekö tiedä kuka minä olen kohtaamisestaan Byron Katien kanssa. Tuomisen uteli tältä maailmankuululta self-help -gurulta olennaisinta hyvästä elämästä. Tämä vastasi kryptisesti: ”Things don’t happen to you, they happen for you.”
Asiat eivät tapahdu sinulle, vaan sinua varten.
Emme voi useinkaan päättää asioita, joita eteemme tulee. Sen sijaan, voimme päättää millaisena ne otamme vastaan.
Siunauksena, kirouksena vai jonain muuna.
Lopeta uskomasta kaikkia ajatuksiasi
Muuttuvien tilanteiden synnyttämiä epämiellyttäviä tunteita voi oppia sietämään. Alkuun pääsee sillä, että lopettaa uskomasta kaikkia omia ajatuksiaan.
Mikäli suhtaudumme ajatuksiin ja tunteisiin siten, että identifioimme itsemme niihin, muodostuu sietäminenkin perin vaikeaksi. Tällöin epämiellyttävältä tuntuva tunne voi vaikuttaa ylitsepääsemättömältä ja koemme pakottavaa tarvetta reagoida siihen.
Heti, tässä ja nyt.
Eli juosta tukka putkella sen tilan läpi, josta Frankl kirjoitti, ja jossa meidän tulisi oppia viettämään enemmän aikaa.
Tunteen ja reaktion välisessä tilassa vietetty aika määrittää elämämme laatua enemmän kuin kenties mikään muu yksittäinen tekijä. Sen myötä syntyvät valinnat lisäävät, oman sisäisen harmonian lisäksi, myös vakautta ja mielenrauhaa lähipiiriin.
Seuraavan kerran kun tunne laukaisee sinut tuhatta ja sataa kohti reaktiota, vietä tovi tuossa tilassa. Havainnoi asiat ja valitse vasta sitten, kuinka reagoit. Vai reagoitko lainkaan.
5 apuvälinettä epämiellyttävien tunteiden sietämiseen
- Opettele katsomaan itseäsi ulkoapäin: Vaikeiden tunteiden keskellä asiat saavat lähes poikkeuksetta kohtuuttomat mittasuhteet. Sen sijaan, että identifioit itsesi vallalla olevaan tunteeseen, siirry lintuperspektiiviin. Kaikki on hyvin. Näet, ettei tunne ole kaatamassa sinua tai elämäsi pilareita.
- Keskitä huomiosi olemassa olevaan hetkeen: Epämiellyttävät tunteet matkaavat usein menneeseen tai tulevaan. Ne tykkäävät märehtiä. Tuo huomiosi tähän hetkeen, jossa harvemmin on suurempaa hätää. Kun opettelet säilyttämään tyyneyden vallitsevassa hetkessä, myös ikävät tunteet on helpompi vastaanottaa.
- Pidä huolta hermostosi hyvinvoinnista: Mikäli nukut vähän, selaat alati älypuhelinta tai laiminlyöt hyvinvointisi, eteen tulevat tunteet saattavat hermostuttaa suuresti. Tämän pitäisi olla itsestäänselvää meille kaikille. Pidä huolta siitä, että voit arjessasi hyvin. Sinulla on kaikki olemassa oleva tieto siihen (tai vähintään mahdollisuus hankkia se tieto). Kyse on positiivisesta itsekurista, joka toistuessa muuttuu ajan myötä palkinnoksi.
- Maksimoi hyvän olon hormonit: Sillä on merkitystä, minkälaisilla asioilla ruokimme dopamiinia. Palkitse itsesi hyvinvointiasi rakentavilla asioilla, älä sitä kuluttavilla. Lisää serotoniinia liikkumalla ja huolehtimalla suolistosi hyvinvoinnista. Eritä oksitosiinia koskettamalla ja tulemalla kosketetuksi. Nämä kaikki vakauttavat oloasi ja lisäävät turvallisuuden tunnetta, jonka myötä epämiellyttävät tunteet eivät näyttäydy väkivahvoina.
- Päästä irti, kulje kohti ja huomaa, ettei mitään pahaa tapahdu: Epämiellyttäviin tunteisiin liittyy usein lamaantuminen. Siedättämisessä oleellista on uskaltaa kulkea tunnetta kohti. Kun toistuvasti kuljet kohti sitä, mikä pelottaa tai tuntuu epämiellyttävältä, sen teho heikkenee. Alta paljastuu todelliset mittasuhteet, jotka ovat lähes poikkeuksetta tuntemaamme tunnetta pienemmät.
Harri-Pekka Pietikäisen uutuuskirja Tunne pelkosi, vapaudu elämään tarjoaa vertaistukea sisimpien pelkojen tunnistamiseen ja siihen, miten peloista ja niiden aiheuttamasta häpeästä voi selviytyä. Katso kirja täältä.
