Olen parhaillaan reissussa, kiertelemässä retkeilyautolla Keski-Eurooppaa. Kuljeskellessani uusissa maisemissa, metsissä, joissa on samalla jotain uutta ja jotain kotoista, mieleeni tuli ajatus, että ’kotiin on loppujen lopuksi aina melko lyhyt matka. Se on vihreän eri sävyt, mullan tuoksu ja tuttu humina puiden latvoissa’.
Jäin miettimään tuota ajatusta. Elämäni eri vaiheissa olen ollut hyvinkin erilaisissa paikoissa, sillä olen muuttanut monesti ja reissannut eri puolilla maapalloa. Kaikkialla, missä olen viipynyt hieman pidempään, olen etsiytynyt samojen tuttujen elementtien läheisyyteen. Vaikka metsät saattavat olla eri puolilla maailmaa hyvin eri näköisiä, jotain yhdistävää niistä löytyy aina:
Ehkä se on tunne, että ympärilläni olevat puut ovat ystäviäni –kaikkialla. Ehkä se on tuttu mullan tuoksu ja se, että voin kädelläni koskettaa puun kuorta, tuntea maadoittuvani. Ehkä se on vihreän eri sävyt ja valo, joka säteilee puiden oksistojen lävitse lumoavan kauniina kaikenlaisissa metsissä.
Se, että metsä on ollut minulle lapsesta asti kuin turvapaikka ja toinen koti, on mahdollistanut sen, että löydän samankaltaisia turvapaikkoja ympäri maailmaa. Lapsuudessa totuin kulkemaan metsässä ja teini-iässä pitämään sitä suojapaikkanani. Sama turvan tunne on tavoitettavissani missä päin maailmaa tahansa. Ei siis ihme, että monissa reissuissa ja uusissa asuinpaikoissa olen pikimmiten etsinyt palan luontoa ja erityisesti metsää.
Aina lähellä ei ole metsää. Joskus luontopaikka on löytynyt kaupungin kasvitieteellisestä puutarhasta tai lenkkipolun varrelta. Useimmissa paikoissa on ainakin puistoja, joista löytyy jotain vihreää. Vaikka uusi paikka ja elämäntilanne olisi muutoin kovin hämmentävä, tutut luontoelementit tuovat rauhan ja turvallisuuden tunnetta. Siksi suosittelen tutustumaan luontoon. Kun sen oppii löytämään ja kokemaan itselleen rauhoittavana paikkana, voi ”palan kotia” löytää siellä, missä ikinä kulkeekaan.
Tässä (linkki aiempaan tekstiin) vinkkejä siihen, miten lähteä tutustumaan lähiluontoon. Samat vinkit toimivat missä päin maailmaa tahansa. Omaan lähiluontoon tutustuttuaan on mielenkiintoista laajentaa tutkimusmatkoja uusiin paikkoihin. Alla asioita, joihin huomaan itse kiinnittäväni huomiota uusissa paikoissa. Ota tästä vinkkejä tutkimusretkellesi!
Minkälaisia lehtiä puissa ja kasveissa on? Minkä värisiä lehdet ovat? Minkä mallisia ne ovat? Muistuttavatko ne jotain tuntemaasi kasvia, vai näyttävätkö ne sinulle ihan uusilta? Kasveista voi ottaa kuvia ja selvittää myöhemmin niiden nimet.
Miltä ilma tuntuu iholla? Miltä ilma tuntuu sieraimissa hengittäessäsi sitä sisään? Onko ilma kostea, kuiva, kylmä tai lämmin? Onko ilmasto samantyyppinen kuin kotiympäristössäsi? Voitko päätellä jotain kasvillisuusvyöhykkeestä (esim. havu- tai lehtimetsävyöhyke) ilmaston ja näkemiesi kasvien perusteella?
Mitä ääniä kuulet? Kuuletko lintujen laulua? Ovatko äänet samanlaisia kuin kotiympäristössäsi? Tunnistatko lintuja tai muita eläimiä äänen perusteella?
Näetkö liikettä? Liikkuuko metsässä eläimiä? Millaisia eläimiä näet –maassa, puiden oksistoissa tai taivaalla? Tunnistatko eläimiä ulkoasun perusteella? Oletko nähnyt esimerkiksi samanlaisia perhosia kotiympäristössäsi?
Antoisia tutkimusretkiä luontoon!
