Kesä on taas täällä. Tuumailin aamulenkillä, miten jotkin talvella ottamistani tavoitteista eivät ole edenneet ihan suunnitellusti. Näin on varmasti monella.
Se ei ole paidan alla oleva sikspäkki joka oli kireänä tänä kesäisenä aamuna, vaan talvella ostamani kauluspaita joka pingoittui napeistaan vatsan kohdalta. Luonnoksena ollut kirja, no, se on vieläkin luonnoksena. Espanjan kielen opiskelussa tuli paussi. Vieläkin turistitasolla… mutta mi amigo, se on ihan ok.
On ihan ok, ystäväni, ettei kaikki ole mennyt kuten suunnitteli. Että on tullut kuoppia ja mäkiä matkaan. Että on ottanut välillä askeleen eteen ja kaksi taakse.
On ihan ok, jos ei jaksakaan lähteä tänä kesänä niille festareille joille oli suunnitellut vaan haluaa ottaa enemmän aikaa itselle lomalla.
On ihan ok, jos rajojen asettamisen taito on vielä tänäkin kesänä vähän rajallista.
On ihan ok, ettei kaikki ole ihan ok. On ihan ok olla kesken, koska silloin meillä on vielä täällä tehtävää ja suuntia joihin kulkea, tuntemattomia sivuteitä ja kukkuloita joille kiivetä, joilta laskea, kohtia joissa pysähtyä, levätä, olla.
On ihan ok, vaikkei aina tuntuisikaan siltä. Välillä on ihan ok levätä ja olla vaan.
