Arki alkoi meillä sellaisella tahdilla, että koko viikko on menty tukka putkella. Sekä konkreettisesti paikasta toiseen, että oman pään sisällä. Siirtyessäni lomalta arkeen tein taas samat tutut huomiot itsestäni ja herkkyydestäni. Kenties voit samaistua näihin?
- Päivä, joka on täynnä niin sanottua sillisalaattia, eli koostuu liian monista eri velvoitteista, tekee hermostuneeksi.
- Sähköpostin, sosiaalisen median ja pikaviestimien kautta tuleva viestien tulva kuormittaa.
- Toistuvat keskeytykset kiristävät pinnaa.
- Toisten ihmisten monenlaisten tarpeiden huomioiminen vaatii priorisointia ja tervettä rajanvetoa, joka ei (yli)empaattisena ihmisenä ole aina ihan helppoa.
- Asiasta, tilanteesta ja paikasta toiseen siirtyminen ei tapahdu käden käänteessä vaan vaatii psykologista työtä, toisin sanoen aikaa ja rauhaa saada itsensä ”vaihteelta toiselle”.
- Kiire ja mielessä pyörivät tehtävälistat kiristävät palleaa ja saavat hengittämään pinnallisesti.
- Yöuni häiriintyy, jos seuraavana päivänä on tiedossa kiireitä, jotain tavallisuudesta poikkeavaa tai jotain jännittävää.
Välillä on niitä päiviä, kun mikään suunnitelma ei pidä, aikataulut kaatuvat, hommaa on yksinkertaisesti liikaa, aivot sauhuavat ja ärsykkeet saavat kiristelemään hampaita. Miten omaa jaksamistaan ja palautumistaan voisi edesauttaa? Jos arki on sellaista, että se vie jatkuvasti ihan kaikki mehut, on perusteellisempi oman elämän tarkastelu tarpeen. Siitä ihan normiarjesta, joka saa välillä herkän kehon ja mielen käymään kierroksilla, selviää yleensä kun muistaa myös itsensä ja omat tarpeensa, eikä anna kaikkea aikaansa ja energiaansa työlle tai muiden ihmisten palvelemiseen.
Tässä omia arjen henkireikiäni, joilla pidän huolta jaksamisestani:
- Menen ajoissa nukkumaan ja herään aamulla sen verran varhain, että saan viettää rauhallisen aamuhetken itsekseni ja orientoitua päivään.
- Teen sunnuntaita lukuunottamatta joka päivä 15 minuutin treenin, joka herättää kehon ja pitää yllä lihaskuntoa.
- Koitan hoitaa päivän tympeimmät hommat ensimmäiseksi alta pois, jotta saan ne painamasta mieltä.
- Kun huomaan alkavani käydä ylikierroksilla, pidän hengitystauon. Hengitän syvään keuhkojen alaosaan saakka, niin että pallea ja kylkikaaret liikkuvat. Pidennän uloshengitystä, jotta saan hermostoni rauhoittumaan.
- Pidän minitaukoja pitkin päivää, jolloin laitan kaikki laitteet pois ja tuijotan kaukaisuuteen, teen niska-hartiajumppaa tai suljen silmät ja kuvittelen olevani jossain ihanassa paikassa.
- Käyn happihyppelyllä.
- Syön säännöllisesti ja terveellisesti, ja pidän huolta siitä että verensokerini pysyy tasaisena.
- Juon vettä pitkin päivää.
- Juon kahvia max. 2 kuppia päivässä ja nekin aterioiden yhteydessä, jotta kahvin vaikutus ei ole niin voimakas kuin tyhjään vatsaan juotuna.
- Lepuutan vilkasta mieltäni päivän päätteeksi tekemällä jotain konkreettista ja maadoittavaa. Käsillä tekeminen ja luonnossa oleminen ovat oivallisia maadoittajia.
- Kuuntelen jonkin lyhyen ohjatun meditaation tai kaunista musiikkia.
Voit käyttää tätä listaa inspiraationa omien palautumisrutiiniesi suunnitteluun. Lista saattaa näyttää pitkältä, mutta ei kaikkea tarvitse tehdä joka päivä orjallisesti. Itseäni samanlaisina toistuvat rutiinit rauhoittavat ja treeniin sekä pieniin lepohetkiin ei loppujen lopuksi mene kuin puolisen tuntia koko päivästä. Voisitko antaa sen ajan itsellesi vaikka muutaman kerran viikossa?
_______________________________________________________________________________
Suvin uutuuskirja Helpotusta erityisherkän elämään on ilmestynyt ja saatavilla puodista. Löydät siitä lisää vinkkejä arjen sujuvuuteen, palautumiseen, tunteiden käsittelyyn, sosiaalisiin suhteisiin ja itsearvostuksen lisäämiseen.❤️
