Mikään ei pysy samana ikuisesti. Uusiudumme jatkuvasti.
Silti meillä ihmisillä on taipumus pitää vanhasta kiinni, olipa siihen suurempaa syytä tai ei. Vanha on tuttua, turvallista ja helppoa. Olemme turvan- ja mukavuudenhaluisia.
Siksi joskus muutumme vasta kun on ihan pakko. Selkä seinää vasten. Se tuntuu silloin pahalta, mutta on jälkikäteen katsottuna onnenpotku. Asioiden tulee kärjistyä, jotta ne ratkeavat.
Kriisi voi joko tappaa tai parantaa. Kun katsomme taaksepäin, saatamme huomata, kuinka elämä ei olisi ollut enää elävää ja virtaavaa ilman kohdattua kriisiä. Se olisi ollut jo valmiiksi kuollutta. Sen rinnalla kumpikin vaihtoehto, kuolema (ero, jonkin päätös) tai kukoistus, ovat sittenkin hyviä kumpikin. Eläviä ja hengittäviä teitä, joista joskus jokaisen on kuljettava.
Joskus muutos on kovin hidasta. Se saattaa tekeytyä poterossaan vuosikausia. Lopulta kuuluu vain pieni poksahdus ja kaikki siirtyy uusille urille. (Kenties juuri sinä siirryt uudelle uralle, jota olen vatvonut ikuisuuden?) Tuo pieni poksahdus on naurettavan helppo. Se on se ääni, kun kaikki vain yhtäkkiä laskeutuu paikoilleen ja alkaa tapahtua. Sitä ennen on koluttu läpi tuskat ja pelot, soudettu syvät ristiaallokot. Itketty ja epäröity. Anna arvo epävarmuuden kohtaamiselle, sillä lopulta juuri sieltä kumpuaa se sato, jonka jonain päivänä korjaat iloisena ja rohkeana. Mitään ei voi poistaa. Voi vain lisätä perään lauseen, joka alkaa sanoilla: siksi/siitä huolimatta aion.
Se, että uusiudumme jatkuvasti on hyvä asia. Se voi tuntua pelottavalta, mutta onneksi yksi on kuitenkin totta. Oma ydin ei muutu.
Puitteet muuttuvat. Taloja, puita, junia ja autoja tulee ja menee. Vuodenajat vaihtuvat. Roolit ja asetelmat muuttuvat. Se, mikä olet syvällä sisimmässäsi, ei koskaan. Ja oikeastaan vain muutoksen kautta pääset tutustumaan entistä paremmin siihen, kuka todella olet!
Muutoksen, joka riisuu pois sen, mikä ei koskaan ollut ihan sinua. Muutoksen, joka etsii ja löytää asioita, joita tarvitset ja kaipaat (myös niitä, joita et alun perin huomaa mahdollisiksi).
Joten annathan itsellesi tilaa uudistua? Annathan vuoden pyörän raksuttaa sinua aina vain lähemmäs elämää, josta voit tuntea olevasi onnellinen?
Mistä jarruttavasta asiasta olisit valmis luopumaan jo tänään?
❤️:lla Riikka
Lisää minusta, taideterapiasta ja taiteestani löydät täältä.
