Näitä sanoja narsistista kaltoinkohtelua kokeneen ei koskaan tarvitsisi kuulla

Narsistisella kaltoinkohtelulla tarkoitetaan esimerkiksi parisuhteessa tai perhesuhteissa tapahtuvaa erittäin haitallista ja huonoa kohtelua, jossa narsistisesti käyttäytyvä ihminen ohittaa täysin toisen ihmisen toiveet ja tarpeet ja asettaa itsensä muiden yläpuolelle keinoja kaihtamatta.

Ohittamisen lisäksi narsistiseen kaltoinkohteluun liittyviä piirteitä ovat mm.: alistaminen, nöyryyttäminen, kontrollointi, rajoittaminen, pelottelu, uhkailu ja kiristäminen erilaisin keinoin. Tutkimukset ovat osoittaneet erityisesti henkisen väkivallan esiintyvän narsistisissa suhteissa.

Narsistinen kaltoinkohtelu aiheuttaa itsetunnon ja iteluottamuksen rajua laskua, oman todellisuuden ja arviointikyvyn kyseenalaistamista, sekä laajan joukon muita erilaisia henkisiä ja fyysisiä oireita.

Narsistista kaltoinkohtelua kokeneen tukemisen ja auttamisen lähtökohtana ja perustana ovat suuri empatia ja ymmärrys, sekä luvan antaminen kaiken sen vääryyden sanoittamiselle ja toteamiselle, jota hän on joutunut kokemaan. Suhteessa toistuneen mitätöinnin ja oman arviointikyvyn kyseenalaistaminen muilta tahoilta voi olla äärimmäisen haitallista toipumisen kannalta.

Sanat, joita narsistisen kaltoinkohtelun kokeneen ei koskaan pitäisi kuulla missään tilanteessa, ei varsinkaan terapiassa:

”Mitä sinä itse ensin sanoit tai teit, jotta hän teki/sanoi sinulle niin?”

Tämä kysymys ohittaa kerralla sen yksinkertaisen faktan, ettei narsistisissa suhteissa ole normaalia ja tervettä kahden ihmisen välistä vuorovaikutussuhdetta. Narsistinen persoona tulkitsee usein väärin toisen toimintaa ja sanoja ja narsistin äärimmäinen loukkaantumisherkkyys, sekä impulsiivisuus nostaa konfliktin ja väkivallan riskiä olemattomistakin tilanteista.

Muista siis välttää tämä suuri sudenkuoppa narsistista kaltoinkohtelua kokeneen seurassa ja vältä ehdottomasti kysymästä häneltä, että mitä hän itse ensin teki (kokijan omaa toimintaa korostavalla ja vastuuttavalla tavalla) jotta toinen kohdisti häneen jatkuvia pieniä ja suuria julmia tekoja.

”Oletkohan sittenkin kuvitellut kaiken, tai ehkä vain reagoit liian voimakkaasti? Hän ei vaikuta yhtään sellaiselta.”

Tätä narsistisen henkilön vaikutuspiirissä oleva kuulee jatkuvasti ja tätä narsistisessa suhteessa kutsutaan sumuttamiseksi (engl.gaslighting). Näin narsisti mitätöi ja vähättelee toisen reaktioita, joka aiheuttaa narsistin lähellä elävälle omien ajatusten ja tunteiden täydellistä kyseenalaistamista.

Terapiatilanteessa kyseisen lauseen kuuleminen on äärimmäisen vahingollista, koska näin terapeutti voi tahtomattaan ja tietämättään vahvistaa narsistisen manipuloinnin seurauksena syntynyttä oman todellisuuden ja mielenterveyden kyseenalaistamista.

Vastavuoroisuus ja joustaminen toimivat terveissä ja tasavertaisissa ihmissuhteissa, kun taas narsistisissa suhteissa ne ovat kääntyneet täysin päälaelleen, eivätkä ns.normaalien ihmissuhteiden lainalaisuudet päde millään tavoin.

”Me emme diagnosoi täällä ketään narsistiksi”.

Tämä kommentti sulkee pois luvan puhua asioista niiden oikeilla nimillä, jolloin ei voida keskustella siitä, mitä todella oikeasti voi kyseisen ihmisen elämässä tapahtua. Nykyään tietoa narsismista on jo hyvin saatavilla ja usein ihmiset kykenevätkin tunnistamaan narsismin piirteitä hyvin omissa ihmissuhteissaan.

Narsismi pitää ilmiönä sisällään paljon muutakin, kuin vain diagnosoidun persoonallisuushäiriön. Narsistisia piirteitä voi esiintyä hyvin vahvastikin ilman, että henkilöllä olisi diagnosoitua narsistista persoonallisuushäiriötä.

Siksi suosittelenkin käyttämään termiä narsistinen, kun nostetaan esiin vahingollinen narsistityyppinen toiminta, ilman että henkilöllä olisi diagnoosia narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Näin vältytään leimaamasta ketään narsistiksi, mutta nostetaan esiin henkilön haitallinen narsistinen käyttäytyminen, joka voi aiheuttaa hyvin monimuotoisia ja vaikeita ongelmia henkilön ihmissuhteissa ja erityisesti hänen lähellä eläville.

Ylläolevien kommenttien sijaan voit sanoa narsistista kaltoinkohtelua kokeneelle esimerkiksi näin:

Olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan tuollaista. En tiedä mitä sanoa, mutta olen tässä ja kuuntelen.”

”En voi käsittää miten tuollaista voi olla olemassa, olen pahoillani, tuollainen kohtelu ei ole oikein.”

”Kuulostaa tosi raskaalta. Kerro, jos voin jotenkin olla avuksi.”

Ylläolevien sanojen avulla kokija saa tunteen siitä, että hänellä on lupa puhua omista kokemuksista niiden oikeilla nimillä ja hänellä on lupa ajatella ja tuntea juuri niin kuin hän on ne kokenut.

Lupa olla oma itsensä ja ilmaista itseään turvallisessa ja hyväksyvässä ympäristössä auttaa jäsentämään ja ymmärtämään vaikeita kokemuksia, jotka taas ovat oleellisia askelia kohti eheytymistä ja toipumista.


Lisää tietoa narsismista, vertaistarinoita, terapeuttista apua ja tukea narsismia lähisuhteissa kokeneille löydät esikoiskirjastani Hyvästit narsistille – Tervetuloa oma elämä

3 KORTTIPAKKAA yht. 49€!  
PUOTIIN
close-image