Mitä tehdä, kun uusperheessä olo on ulkopuolinen, syyllinen tai mustasukkainen?

Uusperheellisyys on asia, joka on määrittää jo yhä useampia. Uusperheet ovat usein otsikoissa haasteidensa valossa. Jos uusperhettä tarkastelee ydinperhesilmälasein tai yrittää muodostaa siitä ydinperheen tapaisen, mennään pahasti metsään. Uusperheessä erityisesti vanhemmat kohtaavat tunteita, jotka saattavat hämmentää.

Uusperhe on perhe kuten ydinperhekin, mutta siinä tulee esiin asioita ja ilmiöitä, joita ei ydinperheessä tule välttämättä koskaan. Uusperheessä eläminen on erilaisempaa kuin ydinperheessä, halusi sitä tai ei. Se ei kuitenkaan tarkoita, että uusperhe olisi huonompi tai vaikeampi kuin ydinperhe.

Vaikka ei vielä asuttaisikaan yhdessä, voivat perheliitokset natista. Natina tunnistetaan ensin epämukavuutena ja epävarmuutena. Uusperheessä nämä natinat/ ilmiöt tulevat esille hyvin varhaisessa vaiheessa ja myös vaiheissa, kun perheen sisäiset rakenteet muuttuvat vaikka yhteisen lapsen syntymän kautta.

Tärkeää on ymmärtää, että uusperheessä parisuhde ei perustu perheelle ja yhteisille lapsille. Voi olla, että uusperheessä ei ole molemmilla edes lapsia. Biologisuus on kuitenkin vahva side. Se haastaa uusperheen parisuhteen ja perheytymisen. Puhutaan biologisista linjoista. Kielessä se voi tarkoittaa sinun kakaroitasi ja minun lapsiani. Vahvat biologiset linjat voivat estää perheytymisen.

 

Uusperheessä tunnetaan mustasukkaisuuden, ulkopuolisuuden ja syyllisyyden tunteita

 

Uusperheessä kohdataan hämmentäviä tunteita. Näitä ovat mustasukkaisuus, ulkopuolisuus ja syyllisyys. Nämä tunteet ovat uusperheessä normaaleja. Uusperheen vanhempi voi kuitenkin kokea, että minussa on jotakin väärää tai parisuhteemme on jotenkin toimimaton tai perheemme ei tunnu yhtenäiseltä, kun tunnen näin.

Uusperheen aikuinen voi hämmentyä miten hän voi tuntea mustasukkaisuutta kumppanin lasta kohtaan. Miten minä aikuinen ihminen voin olla mustasukkainen lapselle siitä, että hän saa kumppanini huomion tai hänen tarpeensa menevät minun tarpeideni edelle?

Tärkeää on näissä tilanteissa uskallus tuntea ja puhua tunteista ääneen. Jos yrittää kieltää tunteet tai kumppani mitätöi tai luokittelee tunteet sopimattomaksi tai pahoiksi, silloin ”uusperheahdistus” saattaa kasvaa.

Aikuinen voi kokea syyllisyyttä ei-biologisten lasten kanssa vietetystä ajasta, kun omat lapset ovat samaan aikaan toisaalla. Uusperheen vanhempi voi kokea myös vihaa ei biologista lasta kohtaan. Uusperheessä lapsi voi nostaa aikuisessa esiin tunteita, joita hän ei ole tiennyt itsessään olevankaan. Tärkeää on, että aikuinen tiedostaa tunteet itsessään ja käsittelee niitä aikuisen tavoin.

Uusperheen aikuiset saattavat ajatella, että meissä on jotakin vikaa tai minussa vanhempana on jotakin vikaa. Aikuinen voi hämmentyä, kun ei osaakaan suhtautua perheen kaikkiin jäseniin rakastavasti. Saatetaan riidellä vain lapsiin liittyvistä asioista, vaikka kahdenkesken asiat sujuvat mainiosti. Uusperheellisyydestä tulee parisuhteenkin ongelma.

Toinen aikuisista voi kokea olevansa myös ainaisessa ristitulessa, kun nykyinen ja ex-kumppani vaativat häneltä asioita. Voi tulla tunne, että jos kumarran toisen puoleen niin pyllistän toiselle. Usein kumarrus tehdään ex-kumppanin suuntaan, koska lapset painavat vaakakupissa enemmän ja koetaan, ettei yhteyttä heihin haluta riskeerata mitenkään. Silloin nykyinen kumppani kokee tulleensa syrjäytetyksi ja kokee asemansa heikoksi.

 

Vertaistuki ja uusperheneuvonta ovat tärkeitä uusperheellisille

 

Suomen Uusperheiden Liitto tekee hyvin tärkeää työtä uusperheiden hyväksi. Heillä on monia vertaisryhmiä, joihin suosittelen osallistumaan jo ennen kuin suhteessa on haasteita. Vertaisryhmässä olevat puhuvat samaa kieltä ja antavat lupaa sekä helpotusta erilaisten ilmiöiden äärellä elämiseen.

Lähdimme mieheni kanssa aikanaan hakemaan vertaistukea elettyämme uusperheessä neljä kuukautta. Alkuajoissamme riitti paljon haasteita ja emme ymmärtäneet uusperheeseen liittyviä ilmiöitä, vaan koimme epäonnistuneemme.

Koimme, että vertaisryhmät antoivat meille paljon eväitä arjen muodostamiseksi meidän perheemme näköiseksi. Vertaiset kertoivat omia ajatuksiaan ja tunteitaan sekä sanoittivat näitä uusperheen ilmiöitä. Tiedon avulla meidän oli helpompi opetella elämään uusperheenä.

Näiden tunteiden ja ilmiöiden kanssa uusperheelliset tulevat vastaanotolleni. Uusperheneuvonnassa annetaan tilaa kaikille tunteille ja ajatuksille. Etsitään ammattilaisen kanssa oman uusperheen vahvistavia ja voimauttavia tekijöitä sekä rakenteita.

Uusperheneuvojana ja uusperheellisenä minulle on tärkeää, että kaikki uusperheelliset ymmärtäisivät uusperheeseen kuuluvan erilaisia ilmiöitä kuin mihin ydinperheessä törmätään. Kun tietää niiden olemassaolon, on usein myös helpompi käsittää etteivät ne ole minusta tai meidän parisuhteestamme johtuvia heikkoja ominaisuuksia.

Tieto ja aika sekä ilmiöiden käsittely lisäävät uusperheessä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja antavat mahdollisuuden nauttia tästä monipuolisesta perhekokonaisuudesta.

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: