Pyysimme teitä lukijoitamme kertomaan kokemuksianne erityisherkkyydestä Hidasta elämää -keskustelualueella. Tällaisia kokemuksia te jaoitte:
- Nuorempana usein ihmettelin itseäni ja kuvittelin olevani jotenki outo ja erilainen. Tain niinhän olinkin, mutta silloin ajattelin sen olevan vain negatiivista. Kun viime vuonna kuulin erityisherkkyydestä ja huomasin yhtäläisyyksiä minuun, silmäni aukesivat: En olekaan viallinen vaan erittäin rikas.
- Erityisherkkyys on parasta persoonassani, koska koen asiat syvällisesti ja kohtaan ihmiset todella läheisesti. On helppo tulla toimeen kaikkien kanssa ja asettua heidän asemaansa.
- Se että kuormittuu asioista ja ihmisten kanssa olemisesta niin helposti, on valitettavaa. Ennen yritin vaan painaa, mutta ymmärsin vihdoin, että annan itselleni aikaa olla yksin, kun sitä tarvitsen.
- Minulle herkkyys on opettanut rajoja. Nyt esimerkiksi teen 80% työmäärää, jotta tilaa jää palautumisellekin.
- Olen oivaltanut, ettei ole yhtä oikeaa tapaa elää elämää, vaan voin tehdä juuri niin kuin minulle on hyvä. Olen tähän mennessä onnistunut ainakin osittain kääntämään eritysherkkyyteni vahvuudeksi. Sitä aion myös jatkossa tavoitella, vaikkei se aina helppoa olisikaan.
- Vasta viime aikoina olen oppinut oikeasti elämään erityisherkkyyteni kanssa. En enää koita väkisin muuttaa itseäni ”sopivaksi” vaan olen oppinut hyväksymään itseni tämmöisenä kuin olen. Sen sijaan, että yrittäisin sopia tiettyyn muottiin, olen alkanut pohtia keinoja ja ratkaisuja siihen kuinka jaksan paremmin arjen pyörteissä.
- Herkkyydessä parasta on se, että näen maailmassa niin paljon kaunista ja se väreilee minussa.
Millaisia kokemuksia sinulla on erityisherkkyydestä? Jaa omasi TÄÄLLÄ.
Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa:
