Mielemme toimintatavat ovat välillä käsittämättömän kummallisia. Vuosia sitten löysin oman mieleni sisältä kellokallen, joka mittaa aikaa kaikelle mahdolliselle. Se saa minut yrittämään suoriutumista ihan rutiinijutuistakin, kuten kaupassa käymisestä tai kotimatkasta, vielä normaaliakin nopeammin. Joskus se kehuu minua, kun olen ollut itseänikin nopeampi, mutta useimmiten kuulen sen moittivan minua hitaudesta ja tehottomuudesta, jolloin tunnen itseni tosi huonoksi.
Jokainen meistä kaipaa tuntea olonsa hyväksi ja olla onnellinen. Tiedostimmepa sen tai emme, pyrimme kaikissa toimissamme välttämään kipua ja lisäämään parempaa oloa. Niin minäkin yritän tehdä kellokallea totellessani ja sisäisiä kehuja odottaessani.
Samoin meillä jokaisella on halu tulla hyväksytyiksi, arvostetuiksi ja rakastetuksi. Hylätyksi tulemisen pelko on suurin pelkomme, sillä aikojen alussa se tarkoitti kuolemaa. Se on ns. peruspelkomme, josta juontuvat kaikki kipeät tunteemme. Kun pikkuisen pöyhimme tunteitamme, niiden takana on halu löytää turva peruspelkoamme vastaan sekä toive rakastetuksi ja arvostetuksi tulemisesta. Niin myös huonommuuden tunteen takaa löytyy pelko, etten kelpaa.
Mutta kenelle emme kelpaa?
Enneagrammi-persoonallisuusmalli kuvaa osuvasti toimintatapojemme taustalla olevaa sisäistä pomoamme, mielemme ylituomaria. Se pakottaa meidät kulkemaan oikeaksi katsomaansa suuntaan, jotta välttyisimme tuolta peruspeloltamme. Sitä varten se on luonut meille tiukat säännöt, joiden avulla se uskoo meidän selviytyvän elämässä. Lisäksi se väittää, että vain sen sääntöjä noudattamalla kelpaamme muille ihmisille ja tulemme rakastetuiksi, arvostetuiksi ja onnellisiksi.
Riippuen persoonallisuustyypistämme mielemme sisältä löytyy jokin seuraavista säännöistä:
1. Minun täytyy olla aina virheetön ja oikeassa.
2. Minun täytyy olla aina avulias, ystävällinen ja läheinen muiden kanssa.
3. Minun täytyy olla aina tehokas ja menestynyt.
4. Minun täytyy olla aina yksilöllinen ja erottua muista.
5. Minun täytyy olla aina viisas ja asioihin perehtynyt.
6. Minun täytyy aina varautua kaikkeen ja olla luotettava.
7. Minun täytyy olla aina iloinen ja nauttia.
8. Minun täytyy aina pysyä vahvana ja olla vastuussa.
9. Minun täytyy aina pysyä rauhallisina ja sopeutua kaikkeen.
Mutta valitettavasti jokainen noista yhdeksästä säännöstä vie meitä vain kauemmaksi onnellisuudesta ja rakkaudesta. Vaikka me kaikkemme yritämme, ylituomarimme mielestä voimme olla vielä virheettömämpiä, avuliaampia, tehokkaampia, yksilöllisempiä, perehtyneempiä, luotettavampia, iloisempia, vahvempia tai rauhallisempia. Jopa iloisuus vaatimuksena ja väkisin tehtynä lakkaa olemasta iloa. Me emme kelpaa ylituomarillemme. Ja koska emme ole täyttäneet viimeiseen saakka sen sääntöä, se rankaisee meitä syyllisyydellä, ahdistuksella ja huonommuuden tunteella.
Koska ylituomarimme säännöt perustuvat pelkoon, niitä noudattamalla emme koskaan saavuta onnea ja rakkautta. Sillä rakkaus ja onnellisuus ovat vapaita pelosta. Mutta kun tiedostamme oman ylituomarimme tärkeimmän säännön olevan vain mielemme sisäinen vankila, voimme vapautua sen käskyvallasta. Voimme lohduttaa hylkäämistä pelkäävää ylituomariamme ja kertoa, että emme kuole eikä elämämme sorru siihen, ettemme täytä sen sääntöä. Voimme kiittää ylituomariamme, että se on yrittänyt pitää puoliamme omalla kummallisella tavallaan. Mutta oikeasti emme enää tarvitse sen apua, vaan olemme vapaita olemaan onnellisia, rakastamaan ja tulemaan rakastetuiksi.
Kuuntele Aulin Onni asuu jo sinussa -kirjasta lisää eri persoonallisuustyypeistä:
Tämä teksti on julkaistu myös Iloversumin sivuilla.
Tervetuloa henkilökohtaiseen valmennukseen tai varaa koulutus yhteisöllesi TÄSTÄ
