Selviytymiskeinojen tarkoitus on suojata kivulta, mutta joskus ne kääntyvät itseään vastaan

Aloitetaan sillä, että selviytymiskeinot eli defenssit ovat tärkeitä. Defenssit kuuluvat ihmisyyteen, niistä ei tule päästä eroon. Mutta se mikä on viisasta, on alkaa tunnistamaan erilaisia selviytymiskeinoja ja sitä miten ne mahdollisesti omassa elämässä vaikuttavat.

Pääasiassa selviytymiskeinot koettavat suojata meitä kivulta, ahdistukselta, ristiriitaisilta tunteilta tai ihan todellisuuden kohtaamiselta.

Defenssejä on monenlaisia. Ne ovat joko hienojakoisempia ja hankalammin havaittavia (esim. huumori ja itsereflektio) tai karkeampia ja enemmän elämää rajoittavia (mm. dissosiaatio, projisointi). Joskus defenssit jaotellaan myös terveiksi defensseiksi ja haitallisiksi defensseiksi. Itse ajattelen, että selviytymiskeinot ovat aina kaksiteräisiä miekkoja. Ne ovat usein ihan oikeasti menneessä auttaneet selviämään jostain kipeästä, mitä ei ole kyennyt käsittelmään. Miekan toinen terä on taas se, että defenssillä satuttaakin itse itseään.

Esimerkkejä defensseistä

(Käsittelen näitä kirjoituksen lopussa olevalla podcastilla laajemmin)

Huumori: Kyky nauraa itselle ja kyky löytää huumoria elämän vaikeuksien keskellä voi olla todella tärkeä taito. Jollekin huumorista defenssinä voi kuitenkin tulla suojus, joka muuraa oman herkkyyden ja haavoittuvaisuuden naurun ja hymyn taakse. Itse olen esimerkiksi peittänyt hämmennystä naurulla ja huumorilla. Hetkittäin kovin inhimillistä ja tarpeellistakin. Mutta kaikelle ei tarvitse voida nauraa.

Altruismi: Altruisimi on kykyä siirtää omat tarpeet sivuun jonkun toisen vuoksi. Tämä on erittäin tarpeellista varsinkin pienten lapsien äideille, jonkin aikaa. Altruismi on parhaimmillaan kauneutta, hyvää. Auttaa pyyteettä toista. Mutta tämäkin defenssi voi kääntyä itseään vastaan. Jos aina katsoo toisia, koittaa olla toisia varten, ei enää näekkään itseään.

Suppressio: Tarkoittaa kykyä pystyä ohjaamaan tietoisesti stressaantuneet ja kehää kiertävät ajatukset muualle. Hieno ja tarpeellinen kyky katkaista vaikkapa huolet, joille ei ole tehtävissä mitään. Ja sitten tietysti joskus on asioita, joilta ei kannata kääntää katsettaan Netflixin suuntaan.

Suplimaatio: Tarkoittaa kykyä kanavoida vaikeat tunteet muualle kuin suoraan itse kohteeseen. Klassinen, mutta ei ehkä niin kiva esimerkki on se, että työpaikalla on tullut pinna kireälle, joku työkaveri ärsyttää, ja sitten kotona purkaa ärsytyksen puolisoonsa. Inhimillistä. Tiedostamisen kautta ärsytyksen voi onneksi purkaa muillakin keinoilla, jotka eivät suoraan kohdistu puolisoon/lapsiin.

Jos käytämme varsinkin karkeampia defenssejä jatkuvasti, ja lähes pakonomaisesti, defenssi tuottaa enemmän kipua kuin tasapainottaa mieltä.

Käytämme jokainen defenssipalettiamme vähän eri tavoin. Defenssit voivat herättää häpeää tai tuomitsemista. Se ei kuitenkaan auta. Se mikä taas auttaa, on halu ymmärtää ja katsoa syvemmin. Muistaa, että defenssien tarkoitus on ollut suojella ja ne ovat luultavasti myös ihan oikeasti suojelleet meitä jossain elämän vaiheessa, jolloin meillä ei ollut tilaa tai tukea kohdata pinnan alla olevaa kipua.

Se mitä tämä hetki kysyy on: Tarvitseeko sinun enää suojautua tällä tavoin?

Kuuntele lisää podcastilta jolla kerron näiden defenssien lisäksi myös mm. yli-analysoinnista ja dissosiaatiosta.

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: