Suomessakin johdetaan mindfulnessia hyödyntäen – nämä 4 oppia ovat apuna!

Sanna Fäldt vetää Deloitten markkinointi- ja viestintätiimiä ja on lisäksi mindfulness-ohjaaja. Sannan suurin intohimo töissä on tunneälykäs vuorovaikutus, jota hän harjoittaa niin johtamisessa kuin talon sisäisessä viestinnässä. Kotona Porvoossa hän yin-joogaa ja yrittää pysyä mukana perheen neljän uroksen (joista yksi hullu koiranpentu) touhuissa.


 

Sain viime keväänä seitsemän upeaa naista johdettavakseni. Ihailen tiimiläisteni lahjakkuuksia päivittäin ja harjoittelen uutta rooliani, jossa en niinkään johda enää yksittäisiä projekteja, vaan tiimini tekemistä ja sitä kautta yhtiömme kasvua. Uskon vahvasti palvelevaan johtajuuteen, jossa autan kollegoitani eteenpäin heidän urillaan, tuen heidän onnistumistaan projekteissaan ja annan heidän loistaa. Ajatus- ja toimintatapamuutos toteuttajasta muiden työn tukijaksi vie tosin aikaa.

Teen paljon tietoista valintaa: jokaisessa päivässä on kymmeniä hetkiä, joissa voin käskyttämisen sijaan voimauttaa muita oivaltamaan itse. Tämä on kaikkea muuta kuin helppoa… Huomaan, että seitsemän vuoden meditaatiokokemukseni auttaa minua johtamaan mieltäni erityisesti hankalissa hetkissä hyväksymisen ja läsnäolon kautta. Palkitsevimpia tilanteita ovat ne, joissa ahdistus vaihtuu hyvin johdetun dialogin kautta yhteiseen ymmärrykseen.

Käytän päivittäin tukenani mindfulnessin oppeja ja lisäksi paria muuta tärkeää löytöä:

1. Tyyni mieli – viisi minuuttia meditointia päivässä

Kun otin tiimin vetovastuun, lupasin meidän kaikkien vuoksi, että huollan mieltäni päivittäin vähintään viiden minuutin ajan. Yleensä kuuntelen Insight Timer –appista (ilmainen) meditaation aamubussissa. Tällä juurrutan itseni päivään juuri sellaisena kuin se aukeaa. Samalla huomaan oman vointini ja minkälaiset, todet tai kuvitellut, huolet ja ajatukset tänä aamuna minussa virtaavat. Tämä auttaa minua useimpina aamuina saapumaan töihin läsnäolevana ja energisenä.

2. Tietoista päätöksentekoa – sydän, vatsanpohja ja järki

Olen melkoisen äkkipikainen ihminen ja minulle on johtamistilanteissa tyypillistä ratkaista asiat heti, sen kummemmin pohtimatta. Usein hyvä päätös kuitenkin vaatii hauduttelua, jota olen aktiivisesti opetellut. Ihmisellä kun on järjen lisäksi kaksi muuta paikkaa, joissa asuu syvää viisautta: vatsanpohja ja sydän. Kun edessä on hankalan tuntuinen päätös, pohdin aina vähintään yön yli sitä, miltä se tuntuu kaikissa kolmessa paikassa.

Vatsanpohja antaa koko elämäni aikana kertyneen intuition varassa välittömän vihreän tai punaisen valon. Sydän on kuumasti tai hieman viileämmin jonkin asian takana, mikä kertoo omasta intohimostani. Sen lisäksi on hyvä konsultoida järkeään ja vasta näiden kolmen vastauksen yhdistelmä antaa minulle parhaat mahdollisuudet tehdä hyvä päätös.

3. Voimauttava vuorovaikutus – ratkaisukeskeisyys

Ehkäpä hienoin oppi, jonka olen nykyisessä työpaikassani saanut, on ratkaisukeskeisen ja valmentavan asenteen opettelu. Käytännössä otan kaikki eteen tulevat tilanteet haasteina, jotka voidaan ratkaista yhdessä. Kun vastaan työkaverin huoleen asenteella ”Onpa hankala tilanne, mietitäänkö yhdessä mitä voisimme tehdä asialle?” saamme asioita oikeasti eteenpäin pelkän murehtimisen sijaan. Olen vakaasti sitä mieltä, että jos jokainen suomalainen työssäkäyvä opettelisi tämän ratkaisukeskeisen ajattelutavan, vain taivas olisi Suomen kasvun rajana!

4. Tunteiden johtaminen – kohtaamista ja hyväksymistä

Anne kirjoitti tämän blogisarjan ensimmäisessä osassa mainiosti siitä, miten tunteet ovat läsnä työpaikalla halusimme tai emme. Olen myös pohtinut sitä, miten johtajana johdan omia tunteitani ja miten annan niiden vaikuttaa vuorovaikutustilanteissa. Vaikeinta on ollut huomata, että toisen ihmisen tunteesta suuttuminen ei koskaan vie lähemmäs ratkaisua.

Mikäli haluan saada jonkun näkemään asiat minun kannaltani, on minun johtajana ensin nähtävä asiat hänen kannaltaan. Siksi pyrin aina huomaamaan tuohtumukseni, nimeämään tunteeni ja nostamaan ne sen jälkeen mielen työpöydälle pohdiskeluun. Miksi hermostuin? Miksi ärsyynnyin? Olen sitä mieltä, että johtajalla ei koskaan ole oikeutta huutaa tai käyttäytyä huonosti. Jos näin käy, on johtajalla todellinen peiliin katsomisen paikka. Osaanko johtaa tunteitani? Tässä on minullekin elämänmittainen projekti, jota harjoittelen joka päivä.

Haastan seuraavaksi kirjoittajaksi CGI:n hyvinvoinnin analytiikkapalveluista vastaavan johtajan  Jani Alatalon.

Sanna Fäldt
markkinointi- ja viestintäjohtaja
Deloitte Oy