Liian kiltti ihminen voi satuttaa itseään pahasti – Tunnistatko itsessäsi näitä piirteitä?

Kiinnostuin kiltteyden teemasta toden teolla siinä vaiheessa kun huomasin joutuvani toistuvasti tilanteisiin, joissa minun oli pakko harjoitella itseni puolustamisen taitoa. Aivan kuin elämä olisi sanonut: ”Nyt sinun on korkea aika oppia tervettä rajanvetoa” toimittamalla eteeni ihmisiä ja tilanteita, joissa kiltteyden ja miellyttämisen tarpeeni aiheuttivat minulle isoja hankaluuksia. Jouduin yhtäkkiä ihmeellisten hyökkäysten kohteeksi ja henkilökohtaisessa elämässäni minusta tuntui siltä, etten koskaan saanut sitä mitä kaikkein eniten kaipasin.

Vääränlainen kiltteys aiheuttaa henkistä ja fyysistä kipua. Liian kiltit kärsivät tyypillisesti alakulosta, masennuksesta ja ahdistuneisuudesta, sekä kivuista ja kolotuksista, joille ei löydy mitään varsinaista elimellistä syytä. Tunteiden tukahduttaminen alkaa tuntua kehossa ja jatkuva taipuminen ja itseään vastaan tekeminen toisia miellyttääkseen saattaa pitkässä juoksussa kostautua jopa vakavana sairautena. Tämän sain todistaa oman äitini kohdalla. Se oli herätys, jonka tarvitsin, sillä huomasin itsekin sairastuneeni liialliseen kiltteyteen. Mitä nämä liiallisen kiltteyden oireet sitten ovat? Tässä joitain tyypillisimpiä toimintamalleja:

Tukahdutat suuttumuksesi ja kohdistat vihasi itseesi.
Käyttäydyt passiivis-aggressiivisesti.
Huomaat antavasi enemmän kuin saat.
Sinun on hankala ilmaista todellisia tunteitasi ja mielipiteitäsi.
Asetat muiden tarpeet aina omiesi edelle.
Annat helposti periksi ja taivut toisten tahtoon.
Haluat ylläpitää sopua hinnalla millä hyvänsä.
Vaadit itseltäsi paljon ja ajattelet, että suoriutumalla hyvin saat rakkautta ja hyväksyntää.
Tunnet itsesi usein väsyneeksi, näkymättömäksi ja yksinäiseksi.

Ylikiltti ihminen skannaa jatkuvasti ympäristöään, arvuuttelee mitä toiset häneltä odottavat ja koittaa parhaansa mukaan vastata näihin odotuksiin jo etukäteen. Se on valtavan väsyttävä tapa elää. Liiallinen kiltteys ei millään tavalla palvele myöskään kiltin ihmisen läheisiä. Kiltti on oikeastaan varsin epäreilu, sillä hän ei paljasta todellisia tunteitaan, ei kerro mitä oikeasti haluaa ja odottaa että muut osaisivat arvata mitä hän tarvitsee. Ylikiltti voi helposti muuttua marttyyriksi, joka syyllistää muita siitä, ettei saa haluamaansa. Hän yleensä kaipaa jatkuvaa vakuuttelua omasta kelpaavuudestaan hauraan itsetunnon ylläpitämiseksi ja se voi olla lähipiirille uuvuttavaa.

Kiltteys on suojautumis- ja selviytymiskeino, joka on monesti syntynyt sellaisten kokemusten pohjalta, joissa olemme lapsena kokeneet ettemme olekaan hyväksyttyjä ja rakastettuja sellaisina kuin olemme, tai olemme joutuneet kokemaan turvattomuutta. Vanhemmistaan täysin riippuvaisena lapsi kehittää keinoja, joilla turvata oma paikkansa perheessä ja vähintäänkin ulkoisten tarpeittensa tyydyttyminen.

Miten liiallisesta kiltteydestä sitten toivutaan? Yksi tärkeimmistä asioista on alkaa rakentaa rakastavampaa suhdetta itseensä ja lakata pelkäämästä sitä, että tulee hylätyksi jos ei aina tee niin kuin muut haluavat.

On olennaista ymmärtää olevansa nyt aikuinen joka osaa pitää huolen itse itsestään. Vääränlaisesta kiltteydestä toipumisen prosessi pitää sisällään traumojen purkamista, tukahdutettujen tunteiden käsittelyä, omien mielipiteiden ilmaisemisen opettelua, omien tarpeiden tunnistamisen opettelua ja rajojen vetämisen harjoittelua. Oikealla tavalla kiltiksi ei opita yhdessä päivässä, viikossa tai kuukaudessa, mutta joka ikinen päivä on mahdollisuus ottaa askelia kohti entistä terveempää suhdetta itseen ja muihin ihmisiin. Palkkiona saa kyvyn rakastaa ja arvostaa itseään, paremmat ihmissuhteet, terveemmän kehon ja elämän, jossa voi olla se kuka haluaa ja saada niitä asioita joita sydän halajaa.