Kommentteja elävän elämän valmennuksista: ”Matti tulee jatkuvasti töihin myöhässä, kukaan ei sano mitään. Leena on kakskyt kertaa tupakalla päivän aikana ja työt jää muille. Miksi Anna ja Kari saavat aina pitää kesäloman heinäkuussa, ja muut joutuvat tyytymään siihen mitä jää? Samaa asiaa on nyt palaveroitu johtoryhmässä kuukausitolkulla ja mitään ratkaisua ei ole edes yritetty. Aleksi on jatkuvasti maanantaisin sairaslomalla. Kukaan ei puutu.” Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon.
Nykykeskustelussa johtajuus kuvataan usein palvelijuutena, huolenpitona ja maalipaikkojen rakentajuutena muille. Johtajuus kuvataan inspiraation innoittamisena ja sisäisen motivaation sytyttämisenä. Toisissa keskusteluissa koko johtajuudesta on tullut lähes kirosana. Tarvitaanko enää ihmistä, joka ottaa vastuun ja tekee lopullisen päätöksen ongelman ratkaisemiseksi? Tarvitaanko enää auktoriteettia tai dominanssia? Jos tarvitaan, mihin ja millaista?
Dominanssi kuvataan usein ainoastaan negatiivisena. Kuuluin ennen samaan porukkaan. Viime aikoina olen alkanut todella pitää turvallisen dominanssin ajatuksesta. Turvallinen dominanssi on aivan keskeinen osa niin henkisen kuin fyysisenkin turvan luomisessa ja kokemisessa. Turvallinen dominanssi on sanattomasta yhteydestä itseen ja toisiin syntyvää itsevarmuutta, jämäkkyyttä ja vakuuttavuutta. Turvallinen dominanssi ja arvovalta syntyy, kun seisot itsellesi tärkeiden asioiden takana niin, että se myös kuuluu. Turvallinen dominanssi luo autonomialle eli omannäköisen elämän vapaalle toteuttamiselle sen tarvitsemat rajat. Se suuntaa ja suojelee.
Huomasin joitain kuukausia sitten, ettei minulla ole enää samanlaisia hankaluuksia muiden ihmisten kanssa kuin ennen. Hommat hoituvat, sopimukset pitävät, asiat rullaavat. Osaan nykyään ilmaista paljon aiempaa kirkkaammin, mitä haluan ja mitä en. Minua mietityttävät, vaivaavat tai harmittavat asiat eivät jää hautumaan. Jutut hoituvat selkeämmin ja yksinkertaisemmin. Huomaan, että minussa on paljon vähemmän kätkettyä vihamielisyyttä kuin ennen. Oma elämä, parisuhde ja työ rullaavat kaiken kaikkiaan keveämmin.
Mikä on muuttunut? Minulla on käytössäni jämäkkyyttä, itsevarmuutta ja uskallusta aiempaa enemmän. Kyky turvalliseen dominanssiin on vahvistunut. En enää – ihan aina – ota kaikkea ’korjaavaa palautetta’ niin sydänjuurin henkilökohtaisesti. Saan kiittää kahta asiaa: hengitystyöskentelyä ja erityisesti hevosia.
Oikea-aikainen ja oikein mitotettu huolenpidosta lähtevä dominanssi estää hankalien tilanteiden kuumenemisen hallitsemattomaksi. Mitä aikaisemmin sinä pystyt niin esimiehenä kuin vanhempanakin ohjaamaan tilannetta oikeaan suuntaan, sitä lempeämpi korjaus yleensä riittää. Oli kyse sitten neljännesvuosiraportin kirjoittamisesta tai huoneen siivoamisesta.
Turvallinen dominanssi on kunnioituksen lähde. On vaikea kunnioittaa, saati seurata jotain, joka ei kunnioita itseään. Hevosille tämä on ilmiselvää. Ne laukkaavat laumassa yhteisen saman rytmin ja älyn ilmentymänä törmäämättä toisiinsa. Jokaisella on selkeä oma tila, jossa lauman arvojärjestys määrittyy yksinkertaisesti, selkeästi ja luonnollisesti sen mukaan, kuka siirtää omalla energiallaan ja henkilökohtaisella voimallaan toisia. Jos joku ei kunnioita toisten henkilökohtaista tilaa, hän saa tilanteeseen sopivan fyysisen viestin tarvittavasta muutoksesta käyttäytymisessä.
On huomattava, että en tarkoita dominanssilla alistamista tai toisten nöyryyttämistä. Useimmiten hevoslaumassa dominanssi on hiljaista ja rauhallista itsevarmuutta, jota toiset eläimet kunnioittavat pienimmästäkin merkistä. Tarvittava merkki voi olla vain korvien luimistus, katse, hännän heilautus tai painon siirto jalalta toiselle. Turvallista dominanssia ilmentävillä hevosilla on uskomaton kyky käyttää omaa voimaansa niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän epämukavuutta toisille. Hevonen palaa takaisin hiljaiseen läsnäolevaan rauhaan heti, kun viesti on mennyt perille.
Itsestäni en todellakaan voi sanoa samaa. Nalkuttaminen, mikromanagerointi ja jankkaaminen ovat olleet aivan keskeinen osa erityisesti parisuhteeni viestintälogiikkaa. Epäkypsä dominanssi on henkilökohtaisen voiman väärinkäyttöä. Se on muiden kyykyttämistä ja alistamista. Se on kohtuutonta hyökkäävyyttä ja toisten kontrollointia. Joskus hyökkäävä käytös on ihmiselle itselleen niin tavallista, ettei hän edes huomaa tai muista loukanneensa tai sanoneensa vaikkapa viime viikon kokouksessa mitään satuttavaa. Joskus luonnostaan dominantit ihmiset kokevat muut liian herkkinä ja kokevat, että muiden pitäisi vain vähän kovettaa nahkaansa.
Kuinka siis voin vielä paremmin oppia käyttämään omaa tahtoani ja voimaani niin, että aiheutan sillä toiselle aina mahdollisimman vähän painetta ja stressiä? Parisuhteessa, vanhemmuudessa, työpaikalla. Hevosten kanssa on mahdotonta tavoittaa niiden joskus piilossa oleva pehmeyttä, jos en kykene tavoittamaan niiden kanssa vahvaa, lempeää läsnäoloa. Läsnäoloa, joka ei loukkaannu pienistä, kanna kaunaa, tai ota toisten käytöstä henkilökohtaisesti.
Aggressio, elämänenergia, seksuaalienergia, dominanssi… Niiden lähde on sama. Tarkoitan sinussa olevaa voimaa, joka uskaltautuu menemään omaa haluasi kohti ja puolustamaan sitä, mikä sinulle on arvokkainta. Dominanssi – oman arvon tunnistaminen – on turvallisuutta itsessä. Se mahdollistaa selkeän ystävällisyyden asenteen, kunnioituksen ja turvan. Kuten sanottu, hevoset opettavat käyttämään dominanssia niin vähän kuin mahdollista, ja kuitenkin niin paljon kuin tarpeen. Niiden kanssa minun täytyy tuntea, uskaltaa tunnustaa oma voimani ja energiani, rentoutua läsnäoloon ja käyttää kehoni kieltä hyvin tarkasti, joustavasti ja elävästi.
Turvalliseen dominanssiin liittyy kyky hellittää, palata rauhaan, antaa nousseen, hurjan tai kiihkeän energian asettua ja rauhoittua. Jokainen tietää millaisia lapset ovat joskus synttäreiden, huvipuistojen ja hoploppien jäljiltä – väsyneitä, kiukkuisia ja levottomia. Heidän on vaikea rauhoittua, vaikka samalla kaikki lapsessa kaipaa ja tarvitsee sitä. Lapset osaavat vielä antaa innostukselle sijaa. Rauhoittuminen täytyy opetella.
Ja vaikka meillä aikuisilla taas on taipumusta kulkea aamusta iltaan tasaisella ja turvallisella vakionopeudella, järjestelmämme kaipaa vaihtelua. Tarvitsemme kykyä olla kehossamme läsnä ja hereillä. Tarvitsemme uskallusta käyttää omaa energiaamme ja voimaamme tilanteen tarvitsemalla tavalla. Samalla vakionopeudella jumputtava arki on jähmeyttävää, lannistavaa ja masentavaa.
Turvallinen dominanssi on uskallusta käyttää spontaanisti, intuitiivisesti ja iloisesti omaa energiaa. Se on rohkeutta suunnata sitä haluttuun suuntaan. Hevosen kanssa turvallisen dominanssi avulla rakennettu kunnioitus ja luottamus voivat tarkoittaa yhteistä, jaettua rytmiä liikkeessä.
Työelämässä se voi ilmentyä uskalluksena ja dynaamisena draivina liikkua sovittuun suuntaan. Tai se voi olla yksinkertaisesti kyvykkyyttä selkeyteen kokouksen aloituksessa, sisällöissä ja lopetuksessa. Turvallinen dominanssi luo selkeyttä helposti venyviin ja vanuviin epämääräisiin tilanteisiin.
Tarvitsemme kykyä innostua, inspiroitua, antaa tilanteen kohota huippuunsa ja palata rauhaan nopealla rytmillä. Hienovaraisesti, herkästi, joustavasti. Turvallinen dominanssi tarkoittaa, että ihminen suuntaa mahdollisesti räjähtävän ja vihamielisen energiansa fokusoituneeksi, keskittyneeksi ja älykkääksi vakuuttavuudeksi. Turvallinen dominanssi ohjaa muita yhteisten tavoitteiden suuntaan. Se motivoi vastahakoisia ja suojelee koko porukkaa.
