Kirjoittajista Juha Siira on Joensuussa asuva kipupsykologi, psykoterapeutti, työnohjaaja ja kouluttaja. Karita Palomäki on Helsingissä työskentelevä psykofyysinen fysioterapeutti, NLP-työnohjaaja ja kouluttaja. Lisäksi Karita kirjoittaa Hidasta elämää –sivuston Terveys ja tunteet –artikkelisarjaa. He ovat yhdessä kirjoittaneet uutuuskirjan Kehon viisaat viestit – Vapaaksi kivusta, stressistä ja kuormittavista tunteista (Kirjapaja 2016).
– Vapaaksi kivusta, stressistä ja kuormittavista tunteistaJokaisen ihmisen elämää värittää nykyisin aistiylikuormitus ja hektisyys, enemmän tai vähemmän. Vaikka ei eläisikään jatkuvassa kiireessä ja aikataulupaineissa, ympäristössämme ja sosiaalisissa suhteissamme on lähes päivittäin tekijöitä, jotka aiheuttavat meille stressiä. Lisäksi stressaavat ja traumaattiset elämäntapahtumat vaikuttavat psyykkiseen ja fyysiseen terveyteemme.
Tarvitsemme kehotietoisuutta ja kehon kuuntelutaitoja, jotta voimme vaikuttaa omaan stressaantumiseemme ja sitä kautta hyvinvointiimme. Jos olemme olleet vuosia kuormittuneisuuden oravanpyörässä, menetämme kontaktin omaan kehoomme. Emme enää tunnista kehon lähettämiä viestejä meille: hiljennä tahtia, välitä itsestäsi, elä arvojesi mukaan, tee asioita jotka tuovat sinulle iloa ja merkityksellisyyttä.
Keho pyrkii selviytymään stressaavista elämäntilanteista jännittymällä ja siirtymällä taistele-pakene-jähmety –reaktioon. Tämä on siis ikiaikainen, vanha ja viisas keino selviytyä lyhytaikaisesta stressistä. Kun stressi – ja sitä kautta jännitys – on pitkäkestoista, alamme kokea kipua, joka pohjimmiltaan yrittää herättää meitä tästä ”unesta”, oravanpyörästä johon olemme elämässämme joutuneet.
Kivulla on siis pohjimmiltaan hyvä tarkoitus. Vaikka kivuista kärsivän on todennäköisesti hyvin vaikea aluksi ymmärtää, miksi kehoa ja erityisesti kipua tulisi kuunnella, tämä on mielestämme avain siihen, että pystymme päästämään irti kehossa olevista jännitteistä ja sitä kautta myös kivuista. Kun ymmärrämme jännityksen ja kivun yksilölliset syyt, voimme sitä kautta vaikuttaa elämämme tuleviin valintoihin; mitä olisi omassa elämässä ajankohtaista muuttaa. Jollekin se voi olla omat uskomukset ja suhde itseen, toiselle vaikkapa työ, ammatti tai parisuhde.
”Ja sanoin keholleni, pehmeästi: ’Haluan olla sinun ystäväsi’. Se hengitti syvään ja vastasi: ’Olenkin odottanut tätä koko ikäni.’”
– Nayyirah Waheed (suom. Karita Palomäki)
Pitkittynyttä, kroonista kipua on alettu ymmärtää yhä paremmin. Kipukokemus sisältää muitakin ulottuvuuksia kuin kehosta tulevan signaalin mahdollisesta kudosvauriosta. Kipukokemus vahvistuu omista odotuksistamme ja tunnereaktioistamme suhteessa kipuun. Näin ollen esimerkiksi jo ennakoiva kivun pelko lisää varsinaista kivun voimakkuutta.
Kipukokemus tapahtuu aivoissa. Mikäli kipu pitkittyy, kyseessä on keskushermoston herkistymistila, joka vaatii aivan uudenlaista lähestymistapaa ja hoitoa. Tällaisessa tilanteessa tulisi keskittyä myös aivojen kuntouttamiseen, kehon kuntouttamisen lisäksi.
Erilaiset kehotietoisuus- ja stressinsäätelytaidot ovat ensisijaisia vapauttamaan keskushermostossa olevaa herkistymistä. Lisäksi on olemassa täsmäkeinoja kivun ja tunteiden säätelyyn. Esimerkkeinä näistä ovat erilaiset hengitys-, fokusointi- ja silmänliikeharjoitukset sekä akupunktiopisteiden hyödyntäminen kivun itsehoitona. EFT-menetelmässä, joka on stressaavien tunteiden vapauttamismenetelmä, hyödynnetään myös akupunktiopisteiden ”naputtelua” omilla sormilla. EFT:n tarkoitus on helpottaa niitä tunnereaktioita, joita kipukokemukseen on yhdistynyt.
On sanottu, että jos oppii kuuntelemaan kehon viestejä jo siinä vaiheessa, kun se kuiskailee, ei tarvitse kuunnella kehon huutoa myöhemmin. Tämä on meidän kirjoittajien mielestä avain oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen.
Artikkelikuva: Kirsi Heikinheimo
