Tiesitkö nämä 11 asiaa juhannuksesta?

Juhannus, keskikesän juhla, on monelle kesän kohokohta, jota vietetään usein tiettyjen tuttujen perinteiden mukaisesti. Yhdelle juhannukseen kuuluu kiinteästi kesämökki, juhannussauna, grillaus ja tikkakisa, toiselle juhannus ei tule ilman juhannustansseja tai kokolla käymistä, kolmas haluaa iloita samanhenkisten kanssa kesäfestareilla ja juhlistaa kesälomansa alkua.

Sinulle, joka valmistaudut oman juhannuksesi viettoon juuri omalla tavallasi, toivotamme iloista yöttömän yön juhlaa näiden 11 juhannukseen liittyvän tiedonmurun myötä!

1. Juhannusta on pidetty yhtenä niistä öistä vuodessa, jolloin tuonpuoleisen henget ovat läsnä tässä maailmassa. Kaikenlaiset yliluonnolliset, selittämättömät ja oudot tapahtumat ovat juhannusyönä luonnollisia. Tämän takia juhannusyötä on pidetty sopivana aikana ennustamiselle ja taikojen tekemiselle.

2. Tähtitieteellisesti tarkasteltuna juhannus tarkoittaa kesäpäivänseisauksen päivää, joka on vuoden pisin päivä. Se on yleensä kesäkuun 20. tai 21. päivä. Edellinen kerta, jolloin kesäpäivänseisaus ei ollut kumpanakaan noista päivistä oli vuonna 1975, jolloin se oli 22.6.

3. Juhannuksesta ovat inspiroituneet taiteellisesti mm. Shakespeare (Juhannusyön uni), Mendelssohn (Kesäyön unelma), Hannu Salama (Juhannustanssit), Frans Emil Sillanpää (Ihmiset suviyössä) ja Tove Jansson (Vaarallinen juhannus).

4. Virossa, Latviassa, Liettuassa sekä Quebecin provinssissa Kanadassa juhannusta vietetään 24.6., ja se on kansallinen vapaapäivä.

5. Suomessa kesäpäivänseisaus tunnettiin muinoin nimellä Ukon juhla. Kun kristinusko tuotiin Suomeen, juhlan nimeksi tuli Johannes Kastajan nimeä mukaillen juhannus. Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla.

6. Tirolissa, Itävallassa sytytetään juhannuksena vuorille tulia. Perinne on peräisin keskiajalta. UNESCO on vuonna 2010 julistanut tämän perinteen Itävallan kulttuuriperinnöksi.

7. Joillain Suomen läntisillä murrealueilla juhannusksen sijaan keskikesän juhla tunnetaan nimellä mittumaari(a). Sanan alkuperä on ruotsinkielen sana midsommar (keskikesä), joka suomen vanhassa kirjakielessä on kirjoitettu mitsumaari, mutta josta kansan suussa on muotoutunut Maria-nimeen viittaava mittumaari(a).

8. Latvialaisessa Kuldīgan kaupungissa juhannusta on vuodesta 2000 alkaen juhlistettu alastonjuoksulla kaupungin läpi. Aamukolmelta tapahtuvan juoksun osallistujat palkitaan oluella.

9. Virossa juhannuksella (viroksi Jaanipäev) on juuret syvällä kansanperinteessä. Tunnetuin juhannusrituaali on kokon sytyttäminen ja sen yli hyppääminen. Tällä uskotaan olevan voima taata runsaus ja välttää huonoa onnea. Jos jätät kokon sytyttämättä, otat riskin, että talosi tuhoutuu tulevana vuonna tulipalossa. Tuli myös ajaa pois pahantahtoiset henget, mikä takaa hyvän sadon – mitä isompi kokko, sitä kauemmin henget pysyvät poissa.

10. Juhannusta vietetään suomalaisin perintein myös Saskatchewanin provinssissa Kanadassa sijaitsevalla, kanadansuomalaisten asuttamalla Uusi Suomi -alueella.

11. Perinteisesti juhannukseen liittyvät Suomessa tiiviisti erilaiset juhannustaiat, joiden tarkoituksena on ollut taata esimerkiksi tulevalle vuodelle hyvä sato tai talon väelle hyvä terveys. Taikoja on käytetty myös tulevan puolison etsimiseen tai naimisiinmenon ennustamiseen.