Alla olevat esimerkit voivat olla luettuna helpon ja yksinkertaisen kuuloisia, mutta kuten aina: Käytäntö ratkaisee.
On ihan eri juttu lukea tai kirjoittaa näitä, kuin toimia oikeasti. Kannustan sinua siis ihan oikeasti kokeilemaan ja harjoittelemaan, vaikka vain yhtä alla olevista ehdotuksista, ja suhtautua siihen harjoituksena.
Palaan itse näihin kohtiin aina, kun huomaan, että kierrokset ovat lähteneet vähän liian kovalle.
1. Harjoittele tavallisuutta. Embrace the ordinary.
Jos olemme taipuvaisia suorittamaan, olemme usein taipuvaisia myös “kaikki tai ei mitään” -ajatteluun. Tehään se 5 treeniä viikossa! Tehään tää nyt niin viimeisen päälle kun vaan voi.
Luetaan kaikki kirjat aiheesta! Rupeamme yliyrittämään ja vaatimaan itseltämme enemmän kuin olisi tarpeen. Huomaan, että tähän liittyy pelko tavallisuudesta ja jonkinlainen itsensä nostaminen tavallisuuden yläpuolelle.
Kukaan ei onneksi voi määritellä mitä normaalius tai tavallisuus on, mutta suorittamiseen taipuvaiselle on hyvä – mutta luultavasti myös vaikea – harjoitus harjoitella tavallisuutta, keskivertoa.
2. Ota aikaa jolloin et yritä saada aikaan mitään, aikaa joka on vaan sinulle ja ihanalle haahuilulle.
Suorittamiseen taipuvan kalenteriin eikä elämään usein mahdu muuta kuin velvollisuuksia, hyödyllisyyksiä ja asioita, jotka liittyvät tavoitteiden saavuttamiseen. Kuten tiedetään: luovuus ja inspiraatio syntyy rennosta mielestä ja kiireettömyydestä.
Suorittamiseen taipuva on omaksunut uskomuksen, että kovalla työllä päästään koviin tuloksiin – kontrollin kautta. Tällöin taustalla on pelko siitä, että jos hellittää ja rentoutuu, kaikki menee puihin.
Se ei ole totta. Suurin lahja itsellesi, mielenrauhallesi ja elämänilollesi on aika ja tekeminen, jonka ei tarvitse johtaa mihinkään. Leivo, lähde itsesi kanssa kahville, kelli lattialla, käy hieronnassa, haahuile kaupungilla, tee tilaa elämälle. Anna ilon ja selkeyden ohjata. Sen sijaan että toimit siitä käsin mitä “pitää tai kuuluu”, kysy mikä tuottaa nyt iloa. Mikä tuo nyt sinulle rauhaa.
3. Vaali lämpöä ja aitoa yhteyttä.
Suorittaessa usein aito kohtaaminen unohtuu – kaikella kun on melkein aina joku agenda tai pyrkimys. Läheiset suhteet ovat usein alitajuisesti pelottavia, niissä kun tulevat haavoittuvuutemme ja arat kohtamme esille.
Suorittaminen keskittyy tulevaisuuteen ja ”sitten kun”. Yhteys ja aito kohtaaminen voi tapahtua vain tässä hetkessä. Usein priorisoimme aikaansaamisen muiden, aidosti tärkeiden asioiden edelle. Itse olen tästä saanut maksaa kovaa hintaa yksinäisyydellä. Onneksi on mahdollisuus muuttaa tottumuksiaan ja alkaa mennä taas kohti läheisyyttä ja kohtaamisia.
4. Murra kaavoja, yksi kerrallaan. Tee tilaa.
Tämä tie ei todellakaan ole helppo. Jokaista edellistä kohtaa olen itse vastustanut ja välttänyt varsin kiitettävästi, mutta onneksi elämä on laittanut kärsivällisesti harjoittelemaan. Se on aidosti ollut parhaakseni.
Mitä kaavoja sinä voisit murtaa?
Joskus se on jonkun uuden asian kokeilua, mutta ehkä tätäkin useammin jonkun vanhan asian tekemättä jättämistä.
Nauti tuoreuden tunteesta, kun uskallat tehdä jotakin toisin.
