Onko pettu uusi pakuri?

 

Vannon rannikkomännyn kuoriuutteen eli pycnogenolin nimiin. Se on vakiotavaraa käsilaukussa ja mukana aina myös lentomatkoilla. Pycnogenolista on moneksi. Se ehkäisee ennalta siitepölyallergiaa ja pistää vipinää verenkiertoon. Se huolehtii sydämestä, kuuraa kehosta myrkkyjä ja pitää ihonkin kimmoisana. Rannikkomännyn kuoriuute kuuluu jokaiseen päivääni. Mutta voisinko saada kotimaisesta männyn jälsi- ja nilakerroksesta irrotetusta petusta kilpailijan pycnogenolille?

Muutama yhteydenotto pettututkijoihin ja perehtyminen petusta tehtyihin tutkimuksiin osoittaa petun olevan todellinen terveyspommi. Sen flavonoidipitoisuudet ovat tutkimuksissa osoittautuneet erittäin korkeiksi. Hyvänä flavonoidilähteenä pidetty vihreä tee sisältää katekiinia 4000 mg litraa kohti. Petun katekiinipitoisuus kiloa kohti on 50 000 mg! Suomalaismetsissä siis kasvaa todellista huipputavaraa.

Pettu on erittäin voimakas antioksidantti ja siinä on runsaasti kuituja. Voimakkaana antioksidanttina se hidastaa ikääntymisen aiheuttamia soluvaurioita.  Lisäksi petussa on merkittäviä määriä rautaa, mangaania ja sinkkiä.

Suomalaismetsien aarre, pettu, pursuilee myös kuitua. Kun lisää vaikka hapanjuureen tehdyn tattarileivän taikinan joukkoon 10 prosenttia pettujauhoja, saa maukasta leipää, joka sekä pitää painon kurissa että edistää hyvinvointia. Kukapa ei haluaisi näyttää kauniilta ja kiinteältä!

Puu

Hätäravinnosta terveystuotteeksi

Tiedän, että sodan kokenut sukupolvi ei mielellään pettuun koske. Pettu oli hätäravintoa ja korviketta kun viljasta oli pula. Pettuleipää popsittiin paremman puutteessa ja haaveiltiin aidosta viljan mausta. Petulla rikastettiin leipää välillä niin paljon, että moni sai mahansa kipeäksi ja suolistonsa rikki. Mutta toisaalta sota-aikana kansa oli terveempää kuin tänä päivänä. Tässä en nyt puhu mielenterveydestä, sillä sotilaiden lapset ja sodan kokeneet naiset ovat kantaneet henkisiä kuormia mukanaan ja valitettavasti siirtäneet niitä uuden ajan lasten kannettaviksi.

Tänä päivänä tiedetään, että sodan jälkeisen Suomen havittelemat herkut: valkojauhot ja sokeri ovat terveyden rapauttajia ja sairauden ruokkijoita. Sota-ajan hätäravinto, rikkaruohot sitävastoin ovat tämän päivän rikkausruohoja, villivihanneksia ja -yrttejä, joita entistä useampi käyttää oman ja läheistensä terveyden tueksi ja avuksi. 

Mitäpä jos pukisimme petunkin uusiin vaatteisiin ja nostaisimme sen jalustalle? Pettuleipä voisikin olla superfoodia ja vaikka Suomen vientituote maailmalle!

Terveystoimittajana söisin kyllä monta kertaa mieluummin pettuleipää kuin markettien leivänkaltaisia tuotteita. Leipäähän monesta marketista saa etsimällä etsiä. Leipä on minulle tuote, joka koostuu vedestä, jauhoista, suolasta ja hapanjuuresta tai hiivasta. Niin ja mahdollisista lisukkeista, joihin mielestäni kuuluvat öljy, siemenet ja pähkinät, pettu ja villiyrtit.

Suomalaisista marketeista en siis saa oikeaa leipää. Valikoimissa voi olla yli 250 erilaista leivänkaltaista tuotetta, mutta aitoa leipää vain kourallinen. Teimme vuosia sitten Kunto Plussassa leipätestin ja etsimme terveellistä leipätuotetta markettien valikoimista. Rehellisesti sanoen vain muutama oli leipää, muut leivän kaltaisia tuotteita, joissa oli niin paljon sokeria, glukoosi-fruktoosisiirappia ja lisäaineita sekä lisättyä gluteenia, että niitä ei millään ilveellä voinut kutsua leiviksi saati terveellisiksi leiviksi.

Pettuleipä voisi viedä koko potin. Terveydestään kiinnostuneet kuluttajat voisivat innostua erilaisista pettuleivistä ja pettupitsoista. Pettu voisi tulla pelastamaan meitä ummetuksen ja vatsavaivojen kurjimuksesta ja suolistovaivojen piinasta. Ja petullahan voisi rikastaa mitä tahansa. Sienikahveihin hurahtaneet voisivat seuraavaksi alkaa innostua kaunistavista ja virkistävistä pettujuomista. Ei pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Välillä on viisasta katsoa taaksepäin ja hakea vinkkejä ja viisauden siemeniä menneistä ajoista.

Pettu on halpaa ja hyvää. Se on oivallinen kuitulisä ja terveyspommi myös gluteenia välttäville. Meillä Kivimetsässä sitä on popsittu ensimmäisen kerran jo 15 vuotta sitten. Pettu kuuluu kunniapaikalle superruokien kategoriaan. Sillä on sijansa villivihannesten, pakurin ja lääkinnällisten sienien joukossa. Pettuhan voisi olla vaikka uusi pakuri.