Halusin jakaa kanssasi hyvän kuvauksen eräästä keskeisestä seikasta elämämme huonovointisuudessa vs. hyvinvointisuudessa. Alla on vapaasti kääntämäni katkelma A. H. Almaas:n kirjasta Diamond Heart, Book One: Elements of the Real in Man. (Shambhala Publications 1987. Sivut 150-153).
Transformaation ydin nähdään siinä prosessissa mikä tapahtuu perhosille. Siinä on monta vaihetta. Yksi vaiheista on toukka, joka lopulta kehittyy ja muuttuu perhoseksi. Eli, kun ensiksi saavut, sinä olet toukka. Sanot ” minä halua kasvaa” ja mielessäsi kasvaminen tarkoittaa muuttumista isommaksi, onnellisemmaksi ja värikkäämmäksi toukaksi. Eikö totta? Et ajattele, ”minusta tulee jotain aivan muuta kuin se mitä nyt olen”. Sinä et halua olla jotain aivan muuta. Haluat olla isompi, kauniimpi, enemmän rakastavampi toukka. Mieleesi ei koskaan juolahda ajatus siitä, että olisit jotain muuta kuin toukka. Mielikuva perhosesta ei koskaan käy mielessäsi. Se ei edes kuulu mahdollisuuksien piiriin.
Meillä on tässä siis pieni ongelma. Jos toukka pysyttelee toukkana kun se kehittyy, se alkaa lopulta tuntea itsensä rajoitetetuksi. Siitä tulee isompi ja se kasvaa, mutta jokin tuntuu olevan pielessä. Se alkaa valittaa tilanteestaan ja hankkii itselleen terapeutin. Terapeutti auttaa sitä muuttumaan vähän tuolta ja hieman täältä. Kiropraktikko auttaa suoristamaan selkää ja hierojalle se menee rentoutuakseen. Toukka ei tiedosta, että se tulee voimaan pahoin niin kauan kuin se jatkaa toukkana olemistaan.
Näinhän kaikki ajattelevat. Ei kukaan ajattele: ”minä olen toukka josta on tulossa jotain aivan muuta kuin mitä nyt olen, jotain josta en tiedä tai osaa sanoa mitään. Jotain joka on minulle täysin tuntematonta”. Toukka osaa ajatella vain toukan elämää. Se ei ajattele perhosia. Kun se näkee perhosia se ajattelee, ”Onpa mielenkiintoisia olentoja. Mistähän ne ovat tulleet”.
Meillä kaikilla on käsityksemme ja uskomuksemme kehityksestä sekä muutoksesta. Ehkä uskot, että tulet kasvaessasi älykkäämmäksi, sinulla on vähemmän ongelmia, teet enemmän rahaa ja vatsaasi ei enää satu kuten nykyisin. Tai ehkä uskot, että kasvamisen ja muutoksen jälkeen olet naimisissa ja teillä on kaksi lasta sekä kaksi kissaa. Ryhdyt työskentelemään itsesi kanssa mutta jonkin ajan kuluttua huomaat, ettei kasvamisessa ehkä olekaan kyse näistä asioista. Silloin toteat: ”olkoon, vain yksi kissa. Yksi puoliso, kaksi lasta ja yksi kissa. Ehkä koira jossain kohtaa”. Ja tietysti kaunis talo maaseudulla, kaksi ulkomaanmatkaa vuodessa ja jatkuva rakastetuksi tuleminen tärkeiden ihmisten taholta. Jos jatkat työskentelyä itsesi kanssa, saatat jossain kohtaa olla valmis luopumaan kissasta ja koirasta. Jos olet todella päättäväinen sisäisen työsi kanssa, saatat lopulta löytää turvallisuutta ja rakkautta itsestäsi, kokien ulkomaailman antimet edelleen nautinnollisina, mutta ei välttämättöminä.
Toukkia on monenlaisia. Sinunlaisellesi toukalle muutos ja kasvaminen voivat tarkoittaa kahta kissaa ja yhtä koiraa, ilman taloa maaseudulla. Tai saatat uskoa, että kasvaaksesi tarvitsetkin kolme lintua. Puolison sijaan saatatkin tarvita viisi yhtäaikaista rakastajaa. Nämä ovat vain esimerkkejä siitä, mitä me saatamme uskoa tarvitsevamme kasvaaksemme ja ollaksemme onnellisia.
Ehkä olit lapsena kiinnostunut koneista ja mekaniikasta. Lopulta valmistut insinööriksi ja pääset työskentelemään lapsuuden unelmiesi äärelle. Vuosien jälkeen huomaat, että sinun on muututtava joksikin muuksi seurataksesi sitä kasvua joka sinussa ihmisenä on tapahtumassa. Ehkä juuri nyt sinun olisi parasta olla puutarhuri. Sen sijaan sanot kuitenkin, ”Ei, minun täytyy kasvaa ja muuttua mutta pysyä samalla insinöörinä jolla on kaksi kissaa ja koira, talo maaseudulla ja kaikki se muu joka kuuluu minulle. Muuten en ole kiinnostunut.”
Tärkeimmäksi asiaksi kasvun kannalta voidaan todeta halukkuus päästää irti siitä minkä uskot tekevän sinut onnelliseksi. Koska muututtuasi sinä et ole enää se ihminen joka luuli tietävänsä miksi sinä muttuisit. Sinä olet eri ihminen. Toukan tarpeet eivät ole samat kuin perhosen joksi se muuttuu. Ehkä toukka viihtyy insinöörinä ja tarvitsee kaksi kissaansa, mutta sinä et.
Jos haluat kasvaa, sinun täytyy olla valmis olemaan joku joka ajattelee eri tavalla, uskoo eri asioihin, jolla on erilainen maailmankuva ja joka kokee maailman eri tavalla. Tulet tänne sanoen; ”minä haluan olla onnellinen”. Hyvä on, haluat siis olla onnellinen. Mutta voi olla, että tullaksesi onnelliseksi, sinun on muututtava eri ihmiseksi. Ehkä se ihminen joka sinä juuri nyt olet, on onneton ihminen. Sanot, ”haluan pysyä sellaisena kuin olen, mutta haluan olla onnellinen”. Ehkä se ei kuitenkaan ole mahdollista.
Kasvaminen tarvitsee antautumisen asennetta, lupaa antaa asioiden nousta esiin, lupaa muuntua, vailla ehtoja tai odotuksia sille miten tämä tapahtuu.
Uskon, että itsensä voi löytää yhä uudelleen vain antautumalla olemaan sitä mitä on juuri tässä ja nyt. Se lienee niin minun kuin sinun elämäsi tarkoitus.