Jokainen on enemmän ja vähemmän liukuvalla laudalla, kun tarkastelussa on mielemme hyvinvointi. Määritelmiä mielen oireisiin on enemmän, kuin koskaan tässä ajassa. Jos hieman pohdimme asiaa, niin jokainen voi perusymmärryksellä todeta, että mieli ei koskaan ole liikkumattomassa tasapainossa, sen muuttuen kaiken aikaa, suuntaan tai toiseen. Mentaaliongelmat, kuinka ne siis voidaan määritellä ja ennenkaikkea mitä niille voidaan tehdä?
Tämän kirjoituksen tarkoitus on antaa toivoa ja voimaa oman mielen kunnossa pitoon, oli tilanteesi mikä tahansa. Toivon, että pystyt lukemaan sanat avoimin mielin. Tarkoituksenani ei ole vähätellä tiettyjä tiloja ja oireita, vaan ennenkaikkea antaa ajattelemisen aihetta. Tekstin lukemiseen menee noin kolmen kissavideon verran tai 11 tykkäyksen verran sosiaalisessa mediassa eli n. 7-10 minuuttia. Sukelletaan siis mieleemme.
Haasteet
”In practice the decision as to whether a person is mentally ill is a clinical one and the expression invariably has to be defined by reference to what doctor says it means in a particular case rather than any precise legal criteria”
– U.K Mental Health act-
Yllä oleva lausahdus lyhyesti kertoo sen, mitä tämäkin kirjoitus tarkastelee. Määrittämisen haasteellisuutta. Koska ei ole olemassa selkeää määritelmää mentaalisesta terveydestä, on kyseessä aina ammattilaisen, kuten lääkärin tekemä päätelmä, onko ihminen mentaalisesti terve vai ei. Vaikkakin on hienoa, että meillä on tiettyjä tukevia rakenteita ja instituutioita, on siinä myös vaarana oman oikeuden ja terveytemme luovuttaminen toisen ihmisen käsiin.
Samaistuminen
Yksi haaste minkä erilaiset diagnoosit, määritelmät ja oireiden nimeäminen tuovat on niiden raskas kantolasti mentaaliseen puoleen. Ja jos ihmisellä on mahdollisesti jo alkavia mentaali oireita, niin tämä voi olla tuplaten raskaampaa, jos sinut vielä ”leimataan” sairaaksi. Kuinka moni meistä tällä hetkellä kantaa jonkin sairauden viittaa päällämme, samaistuen siihen täysin koko olemuksellaan. ”Olen sairas, olen diabeetikko, olen syöpäpotilas, olen mentaalisesti sairas..” Vaikkakin monet oireet ovat todellisia, enkä niitä väheksy, todellisia ovat myös mielellämme luomat ajatukset, joita toteutamme fyysisellä tasolla. Nämä asiat eivät aina tue terveyttämme ja voimaantumistamme.
Monet ovat törmänneet jo placebon vaikutuksiin. Tämä ilmiö tunnustetaan, jopa lääketieteessä. Kyseessä on lopulta yksinkertainen ilmiö, monimutkaisine taustatekijöineen. Ihminen saa lääkettä ja hän tervehtyy, saadessaan tietää jälkeenpäin syöneensä sokeripilleriä. Mieli vaikuttaa suuresti tervehtymiseen ja tätä ilmiötä kutsutaan placebo ilmiöksi. Tämä ilmiö ohitetaan monesti nopeasti, koska se ei ole ”todellinen”. Tässä vaiheessa pysähtyisin miettimään, mikä on todellista, jos saamme kehoon muutoksia aikaiseksi pelkällä mielellämme. Muotoilisin lauseen uudelleen: Se ei ole todellista hoitoa, koska sillä ei voi tienata rahaa, vaikkakin ihmiskehoon sillä on suoria vaikutuksia.
Eikä vaikutus jää pelkästään pieniin oireisiin, vaan joskus jopa suoriin fyysisiin vaivoihin. Yksi kiehtovimmista tutkimuksista tehtiin polvileikkaukseen menijöille, jotka jaettiin tietämättään eri ryhmiin. Osalle ryhmää tehtiin oikeasti leikkaus, osalle vain näyteltiin leikkaus kaikkine alku ja lopputoimineen. Jokainen luuli saaneensa polvileikkauksen. Ei varmaan ihmetytä, että ne, jotka saivat leikkauksen tervehtyivät hyvin. Ihmeellisintä oli, että ne, jotka eivät saaneet leikkausta, paranivat myös yhtä hyvin! (Moseley, et al 2002)
Nosebo
Mieti hetki mikä vaikutus mielellä on. Polvileikkauksista, masennuksiin ja paljon pienempiin oireisiin. Vaikkakin positiivinen placebo vaikutus on todellinen, samoin on nosebon – eli oireiden lisääntyminen, kun usko on kova. Kun saamme riittävästi negatiivista uskoa, joko itseltämme tai auktoriteeteiltä, joilta saamme leimoja tilaamme, voimme tehdä omalla terveydellemme paljon hallaa. Sekä fyysistä, että mentaalista. Kuinkahan moni miettii vaikutteiden saamista itselleen, tiedostaen niiden arvoa, päästen valitsemaan parhaan mahdollisen tuen. Ennenkaikkea hoidon, joka keskittyy tervehtymiseen, ei oireen tukemiseen.
”Sinulla on vuosi elinaikaa” – mieti miten vahva sanoma. Kuinka moni elää tämän lauseen todeksi ja kuinka moni taas ei hyväksy sitä ja elää useita vuosia, jopa vuosikymmeniä? Kuinka moni kuolee itse sairauteen, kuinka moni taas itse diagnoosiin? Kuinka moni elää mentaalisissa oireissa, ilman toivoa paranemisesta? Kuinka moni elää toisen ihmisen tekemää diagnoosia todeksi, ilman että pyrkisimme voimaannuttamaan yksilöä ja löytämään tapoja elvyttä kehoa ja mieltä? Kuinka moni leima meitä auttaa ihmisenä, kuinka monesta leimasta saamme apua tilanteeseemme ja ennenkaikkea, kuinka moni leima määrittää meidät ihmisenä?
Mikä on meidän inhimillisyyden ja mentaalisen hyvinvoinnin tärkein kulmakivi? Leima vai oma kokemus elämästä?
Jos mentaalinen hyvinvointi on iloa, naurua, tasapainoisuutta ja elämän haasteiden ylittämistä, tulee väkisin mieleen kysymys; eikö tämä olisi meidän jokaisen etuoikeus elämässä?
Keho & mieli
Näkisin, että keho ja mieli on yksi toimiva kokonaisuus. Vaikkakin puhekielessä ja eri kulttuureissa erittelemme näitä asioita eri tavoilla, ne kuitenkin ovat olemassa yhdessä. Kumpikaan ei voi toimia ilman toista. Lännessä keskitymme joko täysin kehoon, aivan kuin se olisi kone, jota nappia painamalla voimme korjata koneessa vallitsevan ”vian”. Toisaalta näemme myös meidän itsemme olevan mielessä, erillisyyden illuusio on valmis. Mentaalisia haasteita pidetään pelkästään ”pään sisäisinä” ongelmina, joissa fyysisten rakenteiden merkittävyys poistetaan täysin. Molemmat ovat ääripäitä, niin kone ajattelu, kuin ”pään sisällä” oleminen. Erillisyyden sijaan voisimme katsoa ihmistä monimutkaisena mukautuvana olentona, jossa kaikki vaikutteet muokkaavat ihmistä jatkuvasti.
Tällä hetkellä pyrimme muuttamaan luonnon harmoonisuutta monin tavoin. Leikimme luojaa, joka ”korjaa” teknologiallaan, mieltämme pyrimme tuhoamaan lääkkeillä, leikkauksilla ja erilaisilla äärimenetelmillä, jotka voivat itsessään aiheuttaa harmia, juuri sinne mitä yritämme korjata. Esim. mielen haasteissa, lääkitys voi aiheuttaa mieleen suuria ongelmia.Mitä tapahtuisi, jos katsoisimme ihmistä kokonaisuutena, joka pyrkii terveyteen ja tasapainoon, mikäli olosuhteet ja rakennusaineet ovat sille otolliset? Ympäristömme, geenimme, ärsykkeet, mielentila, ravinto, vesi, ihmissuhteet, traumat, ulkoilma, liikkuminen ja moni muu vaikuttaa meidän olemiseemme. Jotenkin se tuppaa silloin tällöin unohtumaan.
Vaikuttavat tekijät
Mentaalisiin haasteisiin johtavia tekijöitä voi olla useita, mutta tässä muutama fyysinen, jotka voi yllättää:
- Stimulanttien ja huumeiden (myös laillisten lääkkeiden) liikakäyttö
- Verensokeriongelmat – Liiallinen sokereiden (myös huonolaatuisten hiilihydraattien) käyttö
- Allergiat – Esim. gluteiinista tai maidon proteiinista johtuvia
- Raskasmetallikuormitukset – Vaikuttaa aina käyttäytymiseen asti
- Kehon liiallinen kuonamäärän kasautuminen
- Välttämättömien rasvahappojen ja aminohappojen (joista muodostuu proteiineja) vähäinen saanti
- B-, C-, D- ja E- vitamiinien vähäinen saanti. Myös muiden vitamiinien ja mineraalien vähyys voi vaikuttaa
- Kilpirauhasongelmat / lisämunuaisten liikakuormitus / hormoniepätasapaino
- Puhumattakaan tunne / ihmissuhteiden / elämänmuutosten aiheuttamista kuormituksista. Kuten huomaat, moni pienikin asia voi vaikuttaa suuresti.
Lääkkeet
Mielialalääkkeet, piristeet ja muut lääkitykset, joita mentaalihaasteissa käytetään voivat olla haasteellisia. Monilla on useita haitta vaikutuksia ja osa voi olla jopa erittäin riippuvaisuutta aiheuttavia. Vaikkakin on varmasti tiloja, joihin lääkitys on paikallaan, jotenkin maalaisjärki sanoo, että eikö näitä erilaisia oireita kannattaisi ensin hoitaa perus elämäntapa valinnoilla, ravinnosta lähtien liikenteeseen? Ravinnon kun tiedetään vaikuttavan aina aivokemiaan asti. Jos kyseessä on epätasapaino, tai häiriintynyt toiminta, niin ensimmäinen kysymys pitäisi olla MIKSI.
Tällä hetkellä se taitaa olla, MITEN SAAMME SEN POIS? Mikäli 10 miljoonaa lasta on Ritalinin vaikutuksen alaisena maailmalla ja suomessakin n. miljoona ihimistä syö Kelan korvaamia psyykelääkkeitä, jostain täytyy lähteä katsomaan muitakin ratkaisuja, kuin pelkästään lääkevaihtoehtoja.
Seuraavat vinkit eivät ole tarkoitettu korvaamaan lääkehoitojasi, vaan antamaan ajatusta siitä, miten yhdelle elementillä voi vaikuttaa. Vaikkakin se ei ole autuaaksi tekevä, on se joissain tilanteissa hyvä paikka lähteä liikenteeseen elämäntapamuutoksessa. Askel askeleelta kohti jokseenkin eheää mieltä, yksilön mahdollisuuksien mukaan. Lähes jokaisesta lääkityksestä on mahdollista päästä eroon, oikean opastuksen ja ymmärryksen kera, ammattilaisen kanssa yhteistyötä tehdessä.
Masennus
- Mäkikuisma
Mäkikuisma (Hypericum perforatum) on ehdottomasti tutustumisen arvoinen kasvi. Suomessa jostain syystä valikoimat ovat huvenneet kaiken aikaa. Saatavilla on kuitenkin apteekista rohdosvalmiste ilman reseptiä (Hyperiforce Nova). Saksassa mäkikuisma on lääkäreiden yleisimmin kirjoittama masennuslääke ohi lääketehdasvalmisteisten tuotteiden. Mäkikuisma toimii yhtä hyvin, kuin monet lääkkeet (esim. imipramiini), joilla on kuitenkin epähaluttuja sivuvaikutuksia. Näitä ei Mäkikuismalle ole. - Kromi
Vaikkakin saadaan yleensä riittävästi ravinnosta, joissakin tapauksissa sen puute voi aiheuttaa mm. hiilihydraattihimoa, painonnousua, väsymystä, uneliaisuutta,masennusta alle 30v. Masennustapauksissa, näillä oireilla kannattaa kurkata omat kromi tasot kohilleen. Esim. 600 mcg (chromium picolinate) - Magnesium
Magnesiumin vaikutuksen rentoutuneeseen mieleen on tiedetty jo pitkään. Masennuksen hoidossa se on tullut vastaan jo 1920 luvun alkupuolella. Jostain syystä tieto ei aina vielä riitä. Sinkin jälkeen suurin puutos meillä on magnesiumista. - Ruusujuuri
Ruusujuurta on käytetty aikojen saatossa jo pitkään. Kiehtovaksi sen tekee erityisesti mielialaan vaikuttavissa tekijöissä, kuten masennuksen hoidossa, olevat tekijät. Toisin kuin monet muut adaptogeenit (tasapainottavat kasvit), ruusujuuri vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin ja endorfiinien tuotantoon. Ruusujuurella on saatu erittäin positiivisia vaikutuksia laimeissa ja keskivaikeissa masennuksissa (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17990195) ilman sivuvaikutuksia.
Kasvi auttaa myös serotoniinin muodostumisessa, mikä on yksi tärkeistä (muttei ainut) välittäjäaineista. Jonkin verran on myös tutkimuksia, ettei serotoniini (mihin lääkkeet pyrkii vaikuttamaan) olisikaan tärkein tekijä masennuksen hoidossa, mutta silti se on tärkeä välittäjäaine, joka on syytä saada tasapainoon. Miksemme käyttäisi luonnon apuja hyväksemme, nyt kun länsimainenkin näkemys niiden käyttöä tukee? - B-vitamiinit
B-vitamiinit näyttelevät suurta roolia, siinä miten aivot muodostavat elintärkeitä rasvoja. Vaikkakin tarvitsemme tärkeitä rasvoja ravinnosta, tarvitsemme myös b-vitamiineja niiden muodostumiseen, muuttamiseen, entsyymien toimintaan, rasvojen muokkaantumista hormeneiksi. Tämän takia b-vitamiinit ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa aivojen välittäjäaineiden muodostumisessa, yksi osa isoa perhekompleksia, joka tapahtuu kehomme sisällä. - Rasvat
Muodostavat paljon meidän ”fiilksiä”, niinpä ne ovat äärimmäisen tärkeitä myös masennuksen ravitsemuksellisessa hoidossa. Omega- 3 rasvoista ollaan puhutta paljon viime vuosina, nykyään jopa niitä vastaan riippuen lähteistä. Vaikkakin omega – 3 bisnes on lähtenyt jokseenkin käsistä, enkä suosittelisi kenellekään halvinta omega- 3 valmistetta. On kuitenkin hyvä huomata, kuinka aivomme koostuvat tietyistä elementeistä, joista rasvat on yksi tärkeimmistä. Mielestäni paras lähestymistapa on nauttia villikalaa, tai erittäin hyvälaatuista kalavalmistetta, kuten esimerkiksi kylmäpuristettua, fermentoitua kalanmaksaöljyä (lähempänä sitä muotoa, jota olemme perinteisesti käyttäneet). Omega 3 rasvat ovat välttämättömiä rasvahappoja, jotka auttavat muodostamaan hermoyhteyksiä, sekä reseptoreita aivojen välittäjäaineille. Mitä enemmän sinulla on kyseisiä rasvoja kehossa, sitä todennäköisemmin teet serotoniinia kehossasi, jonka vaikutuksen tunnet myös selkeämmin lisääntyneen tuotannon takia. - Kilpirauhanen
Vaikuttaa myös masennukseen. Useilla, joilla on ongelmia kilpirauhasen kanssa, voivat kehittää myös masennukseen viittaavia oireita. Kilpirauhasen tarkoitus on tuottaa monia hormonaalisia toimintoja ympäri kehoa, näin ollen sen häiriö toiminnassa on syytä selvittää. Kurkkaa Antioksidanttiklinikka tai Lootuskauppa, josta pääset alkuun.
Elämäntapa
”Teemu, etkö jätä nyt paljon asioita pois mitkä vaikuttavat mielentilaamme, mielenterveyteemme, sekä masennukseen?” Kyllä, ravinto on yksi pala, muttei todellakaan ainoa. Se on vain tässä ajassa, niin äärimmäisen hyvä aloitusaskel, jolla pääsee liikenteeseen. Monet tekijät voivat aiheuttaa ja antaa masennukselle lähtölaukauksen, joilla ei ole mitään tekemistä ravitsemuksen kanssa. Kuitenkaan en jättäisi sitä missään tilanteessa poissa. Olipa lähestymistapasi lääkkeellinen, psykologinen tai henkinen, näen ravinnon tukevan noita elementtejä loistavasti. Itsessään liike auttaa meitä muodastamaan hyvän olon lisäksi, hyvää mielialaa. Yhdistettynä ulkoilmaan, jossa kilpirauhasemme saa paremmat mahdollisuudet toimia, on siinä loistava ase mitä tahansa mentaalista haastetta vastaan.
Yhteiskunta, kasvatus, traumat, sekä fyysiset, että mentaaliset, tunteet, ihmissuhteet, seksuaalisuus, erityisesti seksuaalinen hyväksikäyttö, sekä monet muut asiat tuovat meille oman osansa soppaansa. En niitä väheksy, itse asiassa monesti ne ovat suurimpia vaikuttajia, joihin on syytä panostaa omana oppimatkanaan. Kirjoituksen nyt jo venähdettyä, jätän ne pois tästä artikkelista.
Mielialavaihtelut
- Vältä sokeria, liikaa stimulanttien käyttöä, alkoholia, tupakkaa, sekä turhaa stressiä (helpommin sanottu kuin tehty?)
- Kurkkaa oletko allerginen, erityisesti prosessoiduille maito ja viljatuotteille. Kokeile vähintään 30 päivää olla ilman.
- Panosta magnesiumiin, syö runsaasti lehtivihreää, pähkinöitä ja siemeniä.
- Panosta omega 3 rasvoihin
- Ota hyvälaatuinen monivitamiini (esim. nokkonen) yhdistettynä c-vitamiiniin 1000mg
- Pidä verensokeri tasaisena
Mielen tasapaino
1. Liiku päivittäin ulkona
2. Pidä ystävät lähellä.
Yli 300 000 ihmistä käsittänyt, lähes 150 tutkimuksen yhteenveto huomasi, että paremmat ystäväsuhteet, takasivat paremman terveyden. Jokainen meistä on yksilö, joten jokainen tapa viettää omaa elämäänsä on täydellinen juuri sellaisenaan. Ihminen on kuitenkin laumaeläin, jotka tarvitsevat sosiaalista yhteyttä, myös pitääkseen itsensä mentaalisesti toimivana otuksena. Ystävät ovat tärkeitä, rakkaat ystävät kultaisia.
3. Unta riittävästi.
Unen ja pitkäikäisyyden yhteys on tiedetty jo pitkään. Unen vaikutus laajenee kaiken aikaa, mitä enemmän sitä tutkitaan tieteellisesti. Meillä ei tarvitse odottaa tieteellistä lausuntoja siitä, kuinka hyvältä tuntuu hyvin nukutun yön jälkeen ja kuinka huonolta nukkumattoman yön jälkeen. Aivomme, mentaalinen hyvinvointi riippuu suurelta osin riittävältä levolta, joka suojaa, eheyttää ja uudistaa koko kehoamme.
4. Jätä gluteiini.
Mikäli olet herkkä gluteiinille, kehosi on kirjaimellisesti tulessa, tulehdustekijöiden takia. Silloin on hyvin haasteellista tehdä mitään psykologisella tasolla, jos keho tappaa aivosoluja (glutamaatti, gluteiinin ainesosa, kiihdyttää aivosoluja rappioon tai tuhoaa niitä kokonaan. Ylistimulaatio voi olla yhteydessä moneen mentaaliseen oireeseen) kaiken aikaa. Gluteiini on yhdistetty autismiin, masennukseen, aivojen rappeutumiseen, kilpirauhasen heikentymiseen ja moneen muuhun tulehdustilaan.
5. Ota lisäravinteet viisaasti käyttöön.
Panosta D-vitamiiniin, B-vitamiineihin, sinkkiin, magnesiumiin, sinkkiin, omega-3 rasvoihin. Aivoille kehitettyjä lisäravinteita on myös olemassa, mistä voi olla monessa tilanteessa hyötyä. Koliinia voit napata esim. GMO-vapaasta soijalesitiinistä, tai biologisesti lähempänä ihmisen aivokoostumusta oleva Neuroway, joka voi suojata aivoja ikääntymiseltä, sekä hapetusstressin rappeuttavalta vaikutukselta. Fosfolipidit ovat äärimmäisen tärkeitä tukemaan muistia, keskittymiskykyä, mielialaa ja oppimista.
Kurkkaa esim. biomedin kyseinen tuote, joka on mielestäni yksi markkinoiden parhaista.
6. Syö värejä
Syö tumman vihreitä salaatteja, tumman sävyisiä marjoja, sieniä, juureksia, villivihanneksia, oliiviöljyä, raakakaakaota, vihreää teetä, merilevää (loistavia jodin lähteitä!) puhdasta kahvia, pähkinöitä, siemeniä, pienkaloja, riistaa, ulkoilevien kanojen kananmunia, sekä yleensäkin ruokaa, joka on saanut kasvaa mineraalirikkaassa maassa.
7. Tutustu seuraaviin;
Homeopatiaan, funktionaalinen lääketiede, kiropraktiikka, kasvilääkintään, auerveda, kiinalainen lääketiede, meditaatio, EFT (emotional freedom technique), TRE (trauma release exercises). Monet näistä ovat olleet satoja / tuhansia vuosia olemassa. Vaikka päättäisitkin turvautua länsimaalaiseen lääketieteeseen, niin nämä voivat olla rinnalla kulkemassa.
Toivottavasti näistä oli hyötyä. Jokainen tila on vakavasti otettava ja aina vaatii tietenkin yksilöllisen tarkastelun. Yhtään väheksymättä haasteita, joita tässä ajassa kohtaamme, yhtään myöskään väheksymättä ravinnon ja elämäntapojen vaikutusta meidän olemiseemme, oli lähtötilanteemme mikä tahansa. Tarkastele, haastattele, ole utelias, löydä tapoja, jotka voimaannuttavat sinua, eivätkä vie sinulta omanarvontuntoa, sekä oman elämän hallintaasi toisten käsiin. Kiitos, että jaoit tämän pienen matkan kanssani. Hyviä vointeja ja selkeää päivää sinulle ystävä hyvä.
Kuvat: Ulla-Maija Takkunen / www.teemusyrjala.com
Materiaali:
Optimal nutrition for the mind – Patrick Holford
Optimal nutrition for your child’s mind – Patrick Holford
Nutrient power – Heal your biochemistry and heal your brain – William J Walsh, Phd
The Edge effect – reverse or prevent alzheimer’s. Aging, memory loss, weight gain, sexual dysfynctions and more – Eric R. Braverman. MD
Ruusujuuri ja masennus:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17990195
(http://en.wikipedia.org/wiki/Steroid_hormone)
http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2013/07/30/glyphosate-toxicity.aspx
Holt-Lunstad, J., Smith, T., et al. Social Relationships and Mortality Risk: A Meta-Analytic Review. Plos Medicine. July 2010.
Simpopoulos, A.P. The Importance of the Ratio of Omega-6/Omega-3 Essential Fatty Acids. Biomedicine and Pharmacotherapy. 2002. 56, 365-379.
Venkatram, S., Vhilimuri, S., et al. Vitamin D Deficiency is Associated with Mortality in the Medical Intensive Care Unit. Critical Care. December 2011. 15(6), R292.
Zittermann, A., Iodice, S., et al. Vitamin D Deficiency and Mortality Risk in the Clinical Nutrition. January 2012. 95(1), 91-100.
Kripke, D., Garfinkel, L., et al. Mortality Associated with Sleep Duration and Insomnia. Archives of General Psychiatry. 2002. 59(2), 131-136.
Taira, K., Tanaka, Hl., et al. Sleep Health and Lifestyle of Elderly People in Ogimi, A Village of Longevity. Psychiatry and Clinical Neurosciences. 2002. 56, 243-244.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20807460
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12442909
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18200565
