Ihminen on sosiaalinen olento, ja me olemme loputtomassa vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa. Toisinaan on kuitenkin hyödyllistä ottaa kokonaisvaltainen vastuu elämästään ja katsoa miltä se näyttää täysin vapaan, vastuullisen ja itsenäisen ihmisen silmin. Alla muutama hyödylliseksi todettu näkökulma.
1. Otan vastuun omista tunteistani.
Kukaan muu kuin minä ei voi luoda minussa olevia tunteita ja jokainen tunteeni kertoo minusta, sillä se tapahtuu minussa. Mitä laajemman vastuun otan kokemuksestani, sitä enemmän voin myös vaikuttaa siihen. Onko elämässäni jokin tunne, jonka koen jonkun toisen aiheuttamaksi?
2. Valitsen mihin uskon.
Voin aina valita uskonko vai enkö usko mieleni sisältöön, sillä uskomukset ovat ajatuksia, jopa siellä perustavalla tasolla. Ottamalla hieman etäisyyttä ajatuksiini voin paitsi oppia itsestäni, ottaa takaisin ajatuksille antamani voiman sekä vaikuttaa koneistoon, joka niitä synnyttää. Vaikuttaako elämääni jokin sellainen uskomus, jonka todenperäisyyttä en ole tarkistanut lähiaikana?
3. Otan tulosvastuun elämästäni.
Elämäni olosuhteet ovat pääosin itseni luomia. Osallistun elämäni tapahtumien synnyttämiseen ja saan tuloksia, jotka jokin osa minussa on valinnut, tiedostin sitä tai en. Menneisyys, tämä päivä ja tulevaisuus – olen osallinen niihin kaikkiin. Ymmärtämällä tämän vapautan itseni uhrin asemasta ja omistan tarinani. Tapahtuuko elämässäni jotain sellaista, johon olen osallinen mutta josta en ole vielä ole ottanut minulle kuuluvaa vastuuta?
4. Annan tilaa tuntemattomalle minussa.
Se mitä tiedän itsestäni on vain murto-osa siitä mitä olen. Jokainen impulssi joka minussa syntyy, on minua ja kertoo minulle jotain. Kun hyväksyn tuntemattoman itsessäni, asetun linjaan minussa olevan loputtoman ja tuntemattoman voiman kanssa. On paljon helpompaa olla se kuka olen, kaikkineni. Onko minussa edelleen jotain sellaista, jolle en ole vielä antanut tilaa?
5. Näen itseni kaikessa.
Jokaisessa ihmisessä, asiassa, hetkessä ja kokemuksessa on yksi yhteinen nimittäjä nimeltään minä. Kaikki se mitä elämässäni koen, kertoo minusta. Olen aina kaikkialla ja voin oppia itsestäni myöntämällä näkeväni joka puolella itseni. Mitä elämässäni juuri nyt olevat asiat kertovat minusta?
6. Lopetan ulkoistamisen.
Ei ole toisten tehtävä täyttää tarpeitani. Eikä kukaan ole syypää tunteisiini, silloinkaan kun tunnen rakkautta. Eikä sekään, tai tuokaan johdu hänestä. Olen tottunut siihen, että saan elää elämääni muiden kautta ja muiden avulla. Että voin syyttää ja vaatia vastuuseen. Toivoa ja edellyttää. Kuvitella, että tuo jokin on se joka vaikuttaa sisälläni. Mutta niin kauan kuin ulkoistan vastuun ja voimani muihin, elän myös riippuvaisena. Ulkoistanko tällä hetkellä jonkin asian elämässäni toisten vastuulle?
7. Sanoudun irti ulkoistettujen palveluiden tarjoamisesta.
Ihmiset ovat ulkoistaneet elämäänsä minuun, mutta se edellyttää aina suostumustani. Olen yhdelle syntipukki ja toiselle ravintoa. En suostu olemaan kenellekään enää ravintoa, vaan annan jokaiselle mahdollisuuden kantaa itsensä. Sanoudun siis irti ulkoistettujen palveluiden tarjoamisesta ja annan sen mikä tulee vapaasti sydämestäni. Suostunko tällä hetkellä näyttelemään jollekin sitä roolia, jonka hän on minulle asettanut?
8. Ihmissuhteeni heijastavat minua.
Ihmiset ovat aina yksilöitä, mutta olen aina suorassa vuorovaikutuksessa ympäristöni kanssa. Se miten ihmiset käyttäytyvät seurassani ja suhteessa minuun, kertoo aina myös minusta. Ennen kaikkea toistuvat tapahtumat ihmissuhteissa ovat olennaisia asioita omistaa. Minkälaisia ihmissuhteeni ovat tällä hetkellä?
9. Hyväksyn, että olen täysin yksin.
Vaikka näennäisesti ymmärrämme toisiamme, jokainen meistä elää ainutlaatuisessa maailmassaan. Kun hyväksyn sen, että kukaan ei voi olla minusta yhtä kiinnostunut kuin itsestään, eikä kukaan muu voi ymmärtää minua tai pitää huolta minusta, olen täysin yksin. Tässä hetkessä voin todella löytää itseni ja sen mitä jaettavaa minulla on. Ymmärtää, että tämä on minun elämäni. Minun elettävänäni ja jaettavanani. Olenko jo löytänyt täysin riippumattoman yhteyden itseeni?
10. Kokemukseni tästä tekstistä kertoo minusta.
Herättääkö jokin näkökulma minussa jotain? Mikäli jokin saa huomioni ja herättää tunteita, tai kuljen jonkin yli vailla halua tunnustella sitä, on hyödyllistä kysyä mistä tämä johtuu.
11. On myös poikkeuksia.
Elämä on yksilöä suurempi, ja sen tapahtumia, syitä ja seurauksia on toisinaan mahdotonta käsittää. On asioita, joista voin kantaa vastuun ja asioita joista en. Oman elämäni omistaminen on myös irtipäästämistä siitä, mikä ei ole minun kantamukseni.
Rakkaudella Aaro
