Allergiat ovat monelle suuri vaiva ja osalle ihmisistä kevät ei tuo todellakaan helpotusta asiaan. Allergia on yleensä elimistön puolustusjärjestelmän käynnistämä reaktio ulkopuoliselle, useimmiten vaarattomalle aineelle. Oireita voivat olla punoittavat silmät, vuotava nenä, ihottumaa, hengitysongelmia, suolioireita jne. Pahimmillaan oireet voivat johtaa jopa kuolemaan, mutta yleensä selvitään huomattavasti vähemmällä. Allergia on tila, jossa vastustuskykymme ei toimi halutulla tavalla. Syitä allergioihin haetaan monesti ulkoapäin mutta onko asia todella näin? Onko allergia jotain itsemme ulkopuolelta tulevaa vai sittenkin jotain omassa elimistössämme? Mikä on pohjamme, joka saa tietyn ärsykkeen toimimaan tietyllä tavalla?
Allergioissa ei ole varmasti yhtä ratkaisua, joka poistaisi kaikki oireet. Mutta kannattaako oireita edes poistaa, ne kun yleensä kertovat jotain sanomaa kehomme tilasta. Oire tulee aina jostain syvemmästä. Olisiko syytä kysyä mikä on oireen syy? Mistä johtuu kehon voimakas reagoiminen ympäristöön ja sieltä tuleviin ärsykkeisiin?
Allergisen keho on yleensä “myrkyllinen” tietyissä määrin. On hyvä muistaa, että elämme aikaa, jolloin jokaisen keho on enemmän tai vähemmän täynnä kuonaa ja erilaisia epähaluttuja aineita. Mitään täysin puhdasta tuskin on enää edes olemassa maapallolla, joten huolta ei kannata kantaa mutta asia on hyvä tiedostaa. Jos keho on riittävän täynnä myrkkyjä, se ei pysty toimimaan sille tarkoitetulla tavalla. Jos kuonaa tulee enemmän sisään kuin keho pystyy poistamaan, syntyy yleensä ongelmia, jotka tulkitaan esimerkiksi allergiana.
Mitkä tekevät kehostamme sellaisen kuin se tänä päivänä on?
Ympäristö on erittäin suuressa roolissa. Mitä enemmän pakokaasuja, sitä enemmän kehomme kuormittuu. Suurisssa kaupungeissa tämä on ilmiselvä ongelma mutta voi aiheuttaa muuallakin harmia, ellemme saa riittävästi puhdasta ilmaa. Jos vietämme suurimman osan päivästä sisällä, ajamme ulkopätkät autolla, ja ainoat ulkoilut kohdistuvat autosta sisätiloihin, herää kysymys saamme riittävästi raitista ilmaa? Hengitämmekö puhdasta ja aitoa vai käsiteltyä ja kuollutta ilmaa?
Kolmannen maailman maissa, missä hygienia ja ns. hyvinvointiyhteiskunta eivät ole meidän länsimaalaisten luokkaa, havaitaan huomattavasti vähemmän allergioita. Samoin on ihmisillä, jotka asuvat maaseudulla. Näissä ympäristöissä kohdataan luonnollisesti enemmän bakteereita, jotka auttavat meitä kehittämään omaa vastustuskykyämme. Bakteerien pelko meillä päin on ajanut meidät elämään steriileissä kuplissa, joka ei välttämättä ole meille se kaikkein luontaisin tila elää.
Yksi merkittävä tekijä allergioissa on myös kemikaalit ja torjunta-aineet, joita saamme suuria määriä mm. ruoasta, kosmetiikasta ja lähes jokaisesta kotimme esineestä.
Myös suoliston kunto vaikuttaa siihen kuinka kohtaamme ulkomaailmaa. Mitä paremmassa kunnossa ykköspuolustusjärjestelmämme suolisto on, sitä paremmin pystymme kohtaamaan ulkoisia haasteita.
Lue artikkelisarjan toinen osa täältä ja kolmas osa löytyy täältä.
