Onnen äärellä: Kuka jarruttaa onneasi?

Mietitkö ikinä sitä, mikä sinua estää olemasta onnellinen, siis juuri nyt? Vertauskuvallisesti voisi ajatella, että mikä on sinun käsijarrusi, kun yrität ajaa autolla?

Itse olen huomannut, että monesti oman onnellisuuteni esteenä olen minä itse. Oma onnettomuuteni on useimmiten itse aiheutettua ja pelkkää mielen illuusiota.

Herään aamulla väärällä jalalla ja jo etukäteen kuvittelen, miten koko päivä menee ihan pilalle. No, arvata saattaa, kuinka siinä sitten voi käydä. Onneksi olen oppinut pysymään vain päivässä!

Voisin myös jumittaa vanhassa ja surra marttyyrimaisesti kaikkea elämäni aikana kohtaamaani epäonnea ja surkeutta. Mutta ainoa, joka sellaisesta kärsii, olen minä itse. Loppujen lopuksi ketään muuta tuskin kiinnostaa.

Jokaisella meistä on historiamme, selkäreppumme ja näkymättömät taakkamme. Se, että olemme tässä juuri nyt, on aikaisempien valintojemme tulosta. Aina valintamme eivät johdata meitä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Jokainen tekee virheitä ja esimerkiksi käyttäytyy typerästi toisinaan. Olemmehan ihmisiä. Onneksi voimme valita myös toisin. Voimme ottaa sen hyvän, ja lakata murehtimasta huonoa.

Olen aikaisemminkin maininnut saksalaissyntyisen ajattelijan ja bestselleristi Eckhart Tollen, joka kirjoittaa, että suuri osa ihmisten kärsimyksestä on tarpeetonta. Hän ajattelee, että me aiheutamme kärsimystä itse itsellemme, sillä annamme mielen ja sitä kautta vaikkapa juuri menneisyyden hallita meitä liikaa. Joskus elämäntilanne voi olla ahdistava. Se voi olla myös hankala tai täynnä murhetta. Silti Tollekin kehottaa luopumaan elämäntilanteen jatkuvasta murehtimisesta. Sen sijaan meidän tulisi ajatella elämää, kiitollisena. Itse yritän sanoa kiitos kaikelle menneelle ja kyllä kaikelle tulevalle. Voin kertoa, että joskus se sujuu helposti, toisinaan ei. Kumpi vain, vähintäänkin sen yrittämisen väärtiä se kyllä on. Tolle patistaa meitä myös miettimään, onko meillä juuri nyt ongelmia. Siis juuri tällä sekunnilla, ei huomenna tai ensi viikolla.

Aina vain huomaan sen, että kun ajattelee negatiivisesti, silloin tapahtuu negatiivisia asioita. Positiivisella ajattelulla, vaikka se toisia tuntuu ärsyttävänkin, on uskomaton voima. Se toimii kuin taikasauva ja tartuttaa hyvän fiiliksen myös ympäristöön.

Omat (hyvät) ajatuksemme ovat siis kuin kulta-arkku sateenkaaren juurella. Meidän itsemme vain täytyy uskoa, että juuri omilla ajatuksillamme on merkitystä. Kun ymmärrämme, että vain me itse olemme vastuussa omasta onnestamme tai onnettomuudestamme, olo voi helpottua, elämäntilanteesta huolimatta.

Toki voimme aina syyttää huonosta päivästä tai surkeasta elämäntilanteesta yhteiskuntaa, ystävää, puolisoa tai perhettä. Mutta kuinka moni sitten on alkanut voida paremmin toisia syyttelemällä? Olen testannut sitäkin joskus, ei toimi!

Kaikilla on huonoja päiviä. Toisinaan on myös todella huonoja päiviä. Viime viikon työkeikalta korviini jäi kuitenkin kaikumaan lause: Ikävästä tunteesta voi päästä eroon kymmenessä minuutissa. Kymmenen minuuttia on lyhyt aika elämästä, mutta sillä voi olla iso merkitys. Niin itsellemme kuin jokaiselle lähellämme olevalle ihmiselle.

Siksipä en anna itseni olla enää oman elämäni jarruna. On aika mahtavaa tiedostaa se, että minä itse voin aina valita.

Vaikka sitten sen onnellisuuden.

Mitä sinä valitset?

Viime kesän reissukuvasta tulee aina onnellinen olo. Noilla tyypeillä taisi olla rauha!

Hei ihana 🥰! Oletko jo tilannut Hidasta elämää -klubikirjeen? Tilaa nyt ja saat -10% alennuskoodin puotiin!
Tilaa
close-image