Miksi kevät väsyttää? – ja muita unettavia faktoja

Ihminen on rakennettu elämään yhteydessä luonnon ja luontaisen valonvaihtelun mukaan. Ihmisten itse luoma ns. teennäinen vuorokausirytmi töineen ja aktiviteetteineen ei etenkään pimeinä aikoina kulje sopusoinnussa luonnon rytmin kanssa, ja moni väsyy liikaa ja kärsii univaikeuksista.

Tässä faktoja, miten ihminen aistii edelleen luonnon vuorokausirytmiä – ja on riippuvainen siitä:

1. Stressihormoni kuuluu normaaliin päivärytmiin

Tiesitkö, että stressihormonia erittyy joka aamu meissä jokaisessa? Kortisolia eli stressihormonia on kehossa eniten aamukuudesta -yhdeksään. Tuolloin ihminen on siis virkeimmillään. Normaalitilassa stressihormoni vähenee aamuyhdeksän jälkeen vähitellen, ja vähiten tuota aktivoivaa hormonia on kehossamme yöllä kello 24–3 välillä. Jos stressihormonia on kuitenkin kehossa jatkuvasti liikaa, se voi tuhota aivohermosoluja.

2. Pimeähormoni säätelee vuorokausirymiä

Pimeähormoni eli melatoniini reagoi valon määrään, ja sitä tuottavat käpyrauhasen solut yön aikana. Pimeähormoni laskee ruumiinlämpöä ja vireystasoa, jolloin unen saanti ja laatu paranevat. Monia siis unettaa paljon syksyllä ja talvella, kun valoa on niin vähän. Hämärä ja pimeys alkavat samantien tuottaa ihmisessä pimeähormonia.Tosin arvellaan, että esimerkiksi saamelaiset ovat geneettisesti soputuneita pimeään, joten kaamos ei vaikuta heihin niin voimakkaasti.

Hormonineritystä voi huijata lisäämällä valon saatia aamulla ja päivällä. Valoisaan aikaan on siis hyvä tankata luonnonvaloa ja pimeinä aamuina kirkasvalolampun valoa.

3. Sisäinen kello reagoi valon määrään

Valo lähettää tietoa verkkokalvolta aivojen hypotalamukseen, jotta solut osaisivat säädellä omaa energiankäyttöään ja aineenvaihduntaansa. Näin niin sanottu sisäinen kello reagoi valon ja pimeän vaihteluun, ja pitää meitä joko hereillä tai saa meidät uneliaaksi.

4. Kellogeeni tahdistaa

Ihmisen biologisia rytmejä säätelee kellogeeni eli tahdistajageeni. Tutkimusten mukaan on mahdollista, että tämä geeni säätelee myös muiden geenien toimintaa ja siten myös koko kehon toimintaa. Toisin sanoen tulevaisuudessa on mahdollista, että kellogeenin kautta voidaan löytää läpimurtoja monien sairauksien parantamiseen.

5. Kevätväsymys johtuu liiasta valosta

Keväällä kun valoa alkaa olla iltaisin myöhään, aivot eivät ymmärrä tuottaa pimeähormonia, eikä meitä väsytä. Meillä ei kuitenkaan riitä vuorokaudessa yhtä paljon energiaa kuin mitä valoa on. Näin ollen monet väsyvät keväisin, vaikka tuntuisi, että valon lisääntyessä pitäisi virkistyä.

Kotia kannattaa siis alkaa pimentää ajoissa ennen nukkumaan menoa. Etenkin lasten on vaikea ymmärtää illan tuloa, kun on valoisaa ja aivot eivät ala tuottaa väsyttävää hormonia: ei vaan väsytä – paitsi sitten aamulla.


Lähde: Markku Partinen ja Maarit Huovinen: Unikoulu aikuisille – Opi selättämään unettomuus, WSOY 2011

Synttärikampanjan viimeinen viikonloppu!
PUOTIIN
close-image
-20% alennusta tarjouspaketeista etukoodilla TARJOUS20 
PUOTIIN
close-image
Korttipakat OSTA 3 MAKSA 2  
PUOTIIN
close-image
Saat kaupan päälle TSEMPPITARRAT kun ostat Perhekalenterin tai Hidasta elämää -kalenterin
PUOTIIN
close-image
24 tunnin ajan -50% etukoodilla TAKATALVI Pipo ja huivi -paketti 
PUOTIIN
close-image