1. Stressi kehottaa: Pakene!
Aikojen saatossa ihmisaivot ovat oppineet reagoimaan uhkaaviin tilanteisiin stressihormonilla, adrenaliinilla. Fysiikassa tapahtuu muutoksia: Verenkierto siirtyy suuriin liikettä tuottaviin lihaksiin, jotta pakeneminen onnistuisi. Ruoansulatus hiipuu ja keho poistaa ylimääräiset nesteet (esim. hikoilu, lapsi saattaa päästää tarpeet housuunsa tai jotain oksettaa), että kehon olisi kevyt paeta.
2. Stressin merkkejä
Ensimmäisiä stressin henkisiä merkkejä ovat tyytymättömyys, oman selviytymisen epäily ja vaikeudet irrottaa ajatuksia ongelmasta. Muita merkkejä ovat:
- unohtelet huomattavan paljon pieniä asioita
- et jaksa lukea lehteä tai avata postia
- tunnet olevasi urakkatyössä
- et toistuvasti ehdi saada asioita tehtyä ajoissa tai kunnolla
- sinulla ei ole energiaa muuhun kuin työhön
- mikään ei tunnu kiinnostavan
- et jaksa olla aktiivinen ihmissuhteissa
- heräilet öisin etkä saa unta
- töihin lähteminen tuntuu jatkuvasti vastenmieliseltä
3. Stressi on elimistön hätätila
Jos stressi on päivittäistä, se alkaa tehdä kehoon pysyvämpiä muutoksia: Aineenvaihdunnan joku osa kiihtyy ja toinen heikkenee, epätasapaino voi aiheuttaa esimerkiksi diabetesta. Mahahappojen tasapaino järkkyy, ja mahalaukku ei pysty sulattamaan ruokaa; voi syntyä mahahaava. Pitkäaikainen suuri adrenaliinimäärä altistaa rytmihäiriöille. Ja jos hengitys muuttuu pinnalliseksi, hapensaanti heikkenee, mikä voi lisätä hengitystieinfektioita.
Onko vatsa usein kipeä? Kiinalaisessa lääketieteessä tunnetaan munuaiset pelon asuinsijana, sillä lisämunuaiset vapauttavat adrenaliinia kehoon reaktiona jännitykselle, vihalle, paniikille ja stressille.
4. Häiriötila immuunipuolustukseen
Stressin ja pahan mielen aiheuttamat immuunipuolustuksen häiriötilat voivat olla yksi perustavaa laatua oleva vaikuttaja erilaisten sairauksien taustalla. Ja toisin päin: mitä enemmän naurat ja koet hyvää oloa, sitä epätodennäköisemmin sairastut.
5. Keho muistaa kaiken
Stressi, kuten kaikki kokemukset, varastoituvat kehoomme. Toinen asia on se, sallimmeko itsemme muistaa epämiellyttäviä asioita vai sidommeko ne johonkin lihakseen tai mielen sopukoihin. Tällaiset tukahdutetut asiat tekevät aineenvaihduntaan häiriön, ja aiheuttavat fyysistä kipua ja sairauksia. Esimerkiksi itkeminen ja urheilu auttavat.
6. Stressi vanhentaa
Stressin aiheuttama jatkuva pakene ja taistele -reaktio aiheuttaa kemiallisia muutoksia kehossamme. Kun muutat elämän stressittömämmäksi, DNA:n kaksoiskappale RNA vastaa tuottamalla vähemmän stressihormoneja. RNA:lla on ratkaiseva merkitys vanhenemisessa.
7. Miehet ja naiset reagoivat stressiin eri tavalla
Aikojen saatossa miehillä ja naisilla on ollut toisistaan poikkeava rooli: miehet ovat olleet taisteluvalmiudessa, kun taas naiset ovat suojelleet perustarpeita. Aivot ovat siis kehittyneet eri tavalla: Miehillä aktivoituu stressitilanteessa vasen otsalohko, ja taistelutahto kohoaa. Naisilla aktivoituu limbinen järjestelmä, ja he reagoivat tunteella tai masennuksella.
Nykytilanteessa stressi iskee sukupuoleen katsomatta. Naisen stressin aiheuttamat muutokset kestävät kauemmin kuin miehellä, sekä tuottavat enemmän adrenaliinia ja kortisolia verenkiertoon. Johtuneeko tästä, mutta tutkitusti naiset ottavat johtajina vähemmän riskejä ja kasvattavat yrityksiä hitaammin mutta varmemmin.
8. Stressi syntyy korvien välissä
Todellisuudessa stressiä ei ole olemassa. Se syntyy mielessä, kun pelkäät, ettet selviydy. Stressi on siis pelkotila. Ja pelkotila on tunne – ei todellinen olemassa oleva asia. Pelon kokeminen on erilaista eri ihmisillä, siksi reagoimme tilanteisiin eri tavoin: samasta työmäärästä toinen on stressaantunut ja toinen ei.
Lue myös: Välineitä stressin hallintaan
Lähteet:
Ulla-Maija Grace: Wellness – hyvän olon kirja, Tammi, 2010
Hakanen Jari, Ahola Kirsi, Härmä Mikko, Kukkonen Ritva, Sallinen Mikael: Voiman lähteet, Työterveyslaitos, 2009
Deb Shapiro: Kehosi paljastaa mielesi – Mitä oireesi ja sairautesi kertovat sinusta?, Basam Books, 2009