Itseensä kannattaa ehdottomasti tutustua. Avoimen uteliaasti. Itsen tunteminen on hyvän elämän perusedellytys. Muutoksen ja eteenpäin menemisen edellytys. Mielenrauhan edellytys. Sun Juttusi löytämisen edellytys.
Sokrates sanoi jo aikanaan itsensä tuntemisen olevan kaiken viisauden alku.
Mutta tämäkin elämänmittainen projekti voi karata lapasesta. Mennä överiksi. Alat tarkkailla, tutkia, tulkita, analysoida, lajitella, lokeroida ja pohtia itseäsi liikaa. Löydät syitä ja syntyjä, sepität selityksiä.
Alat ottaa itsesi liian vakavasti.
Vakavuus vaikuttaa elämänlaatua heikentävästi.
1. Itseen tutustuminen tapahtuu oman pääsi sisällä – mielessäsi. Kun keskityt siihen liian kanssa, jumittuvat energiasi, et kykene liikuttamaan niitä etkä pääse eteenpäin. Liika analysointi lamaannuttaa.
Saatat toimia esimerkiksi haluamaasi muutosta vastaan. Se alkaa näyttää aivan liian konstikkaalta. Et uskalla ryhtyä ollenkaan.
2. Mieli on loistava työkalu, mutta se voi tuottaa tosiaan myös hankaluuksia. Se veijari kun on melkoisen hanakka keskittymään ongelmiin ja puutteisiin. Se voi alkaa vaikkapa sotia jotain asiaa vastaan, josta haluat päästä eroon. Kun näin käy, niin ei toivottu asia vain lisääntyy elämässäsi.
3. Pahimmillaan saatat velloa omassa napanöyhdässäsi, ruotia ja ruoskia itseäsi ankarasti. Tuntea riittämättömyyttä ja häpeää. Energiasi ovat niin vähissä, että jaksat olla muista kiinnostunut lähinnä vertailukohteina ja ulkopuolisen hyväksynnän keräilylähteinä.
4. Meillä on myös taipumus tarvita jokin itsen mentävä, oma lokero, mielellään vaikka kaksi. Lokeroita on tarjolla runsaasti ja lisää löydetään koko ajan. ”Testaa, oletko sitä, tätä, vai tuota tyyppiä.”Luokitteluja, analyysejä ja diagnooseja.
Lokero voi antaa ymmärrystä itsestä, syitä ja selityksiä joillekin pitkään ihmetyttäneille asioille. Mutta hyvin usein se rajoittaa. Kun lokeroimme itsemme joksikin, joka ei siitä, tästä ja tuosta syystä nyt vain pysty ja kykene, kapenee potentiaalimme ja samalla koko elämämme. Pahimmillaan voi itsensä lokeroiminen olla oman elämän vastuusta vetäytymistä.
5. Kun otat itsesi liian vakavasti, otat myös muiden mielipiteet liian vakavasti.
Nauru on hyvä mittari.
Jos huomaat, että nauru vähenee ja katoaa elämästäsi, otat itsesi ja luultavasti vähän kaiken muunkin liian vakavasti.
Ihmisen kaikkea ei voi eikä pidä selittää. Ei edes ymmärtää.
Ota itsesi leppoisammin ja nauti seurastasi
1. Anna katseesi olla pehmeä, kun katsot itseäsi. Hämmästele ja kummastele, ihmettele ja ihastele.
2. Säilytä kujeilu ja ilo elämässäsi, vaikka ei aina menisikään hyvin. Anna itsesi leikkiä ja etsi leikkikavereita.
3. Hyväksy omat ”kummallisuutesi” myötätuntoisesti ja lempeästi hymyillen. Kun pystyt tähän, ei sinulla ole enää mitään suojeltavaa eikä puolustettavaa. Kun ystävystyt mörköjesi kanssa, ovat itsesi tapaamiset parhaimmillaan viihdyttäviä ja hauskoja. Tutkitustikin pidentää nauru ikää, itselleen nauraminen pidentää sitä tuplasti.
5. Päästä irti itseäsi soimaavista ja syyttävistä ajatuksista. Korvaa ne hyväksyvillä, kiittävillä ja arvostavilla ajatuksilla.
6. Jos mielesi jumittuu, keskity liikkeeseen ja tekemiseen. Pohdintojen ja tekojen on hyvä olla elämässäsi tasapainossa.
”Olet valmis unohtamaan itsesi, kun olet onnellinen.”
-Anthony de Mello
Odotan innokkaasti tapaavani sinut Löydä Sun Juttusi -valmennuksissani, joihin voit tutustua täältä.
