Jokainen kokee tunteita, ja usein toistuvasti niitä itselle ominaisimpia. Päivästä tai ajanjaksosta riippuen olotila täyttyy esimerkiksi ilosta, surusta, innostuksesta tai ahdistuksesta. Mielen ja kehon yhteys ei ole mikään myytti. Tunteilla on vaikutus mielialaamme ja ympäristöömme, mutta myös fyysiseen vointiimme. On puhuttu paljon stressin huonoista vaikutuksista, mutta myös muut tuntemukset voivat saada kehossa ikäviä asioita aikaan. Usein ne nivoutuvat sisuksissa yhteen sekalaiseksi tunnemöykyksi, joka pitää saada auki.
Oma kokemukseni negatiivisten tunteiden möykystä liittyi yllättäen ilmestyneeseen stressiin ja aluksi selittämättömältä tuntuneeseen ahdistukseen. Asiaa miettiessäni tulin tietoiseksi oireita edeltäneestä kiireisestä kesästä vain muutaman lomapäivän kera, lapsuuden ja nuoruuden harrastusten lopettamisesta ja omilleen muutosta. Luulen, että tällä kaikella oli osansa ahdistuksen ilmestymisessä, ja viimeinen niitti tähän olivat ravitsemukseni kivennäisainepuutokset.
Sain kummallisia fyysisiä oireita, joiden luulin olevan ihan muun tuotosta, kuin oman mieleni. Koin muutaman lievän paniikkikohtauksen, rytmihäiriöitä, huimausta, rinta- ja kylkikipuja, raajojen puutumista ja jatkuvaa ahdistunutta oloa. Täytyi pysähtyä, kuunnella kehoa ja tehdä sitä, mitä se tuntui kaipaavan. Aluksi se oli hankalaa, kun muutamaan viikkoon mikään ei tuntunut entiseltä. Rakastan hyvää ruokaa, ja syöminenkin oli vaivalloista!
Koin prosessissa konkreettisesti sen, että sairauden ja terveyden välillä joskus suurin vaikuttaja olen minä itse. Näistä oireista eroon pääsemiseen en tehnyt muuta, kuin työskentelin mieleni parissa, annoin itselleni aikaa ja löysin itsestäni taas minulle ominaisen elämänilon.
Ensimmäinen askel on tunteen tunnistaminen. Tiesin, ettei minussa ole mitään fyysistä vikaa, joten pyrin hyväksymään ilmaantuneita oireita. Tiedostin, että ehkä kehoni yrittää kertoa niiden avulla jotakin. Ahdistuneen olon iskiessä hengittelin, ja kuvittelin konkreettisesti poistavani kehosta ahdistusta. Kun en enää pelästynyt oireiden ilmaantuessa, ne hävisivät.
Pitempään jatkuessaan ahdistus olisi voinut saada vielä paljon enemmän harmia aikaan. Entä sitten muut tunteet? Your Food Corner -sivustolla kerrotaan, kuinka viha, sokki, pelko, huolehtiminen ja suru voivat vaikuttaa kehoomme fyysisesti jatkuessaan pitkän aikaa.
Viha
Usein vihaisena olemista kannattaa välttää esimerkiksi siksi, että se voi heikentää maksaa.
Sokki
Sokkitila vaikuttaa munuaisiin ja sydämeen. Sokkia on erityisen vaikea, ellei jopa mahdotonta välttää. Jos mitenkään pystyt, yritä elää elämääsi siten, että kokisit niitä mahdollisimman vähän. Yllättäviä tapahtumia ei valitettavasti itse pysty estämään.
Pelko
Myös pelko voi tuottaa erinäisiä huonoja asioita keholle. Se voi esimerkiksi heikentää munuaisten toimintaa.
Huolehtiminen
Huolehtiminen voi tuoda ikäviä vatsakipuja ja vaikuttaa negatiivisesti ruuansulatukseen. Liika huolehtiminen vaikuttaa myös pernaan.
Suru
Suruakin voi olla erittäin vaikea kontrolloida, eikä sitä usein tarvitsekaan. Ylitsepääsemätön suru voi kuitenkin olla haitallista, ja vaikuttaa keuhkoihisi saaden aikaan tunnetta, ettet pystyisi hengittämään. Suru tuo mukanaan myös itkua, ja saattaa pitkään jatkuessaan johtaa masentumiseen.
Lähde: Your Food Corner
