Onko sinun elämässäsi jokin kuormittava ihmissuhde tai kenties useampia?
Ihmissuhteilla on tutkitusti iso rooli hyvinvointimme kannalta. Ravitsevat ihmissuhteet lisäävät onnellisuuttamme, kun taas kuormittavat ihmissuhteet voivat viedä paljonkin voimia ja aiheuttaa monenlaista mielipahaa.
Jokainen toivoo luonnollisesti elämäänsä ravitsevia ihmissuhteita. Ravitsevassa ihmissuhteessa molemmat voivat hyvin ja tulevat riittävässä määrin nähdyksi ja kuulluksi. Joskus olemme kuitenkin tilanteessa, jossa ihmissuhteemme kuormittaa meitä liikaa. Joskus yritämme muuttaa tällaista suhdetta, mutta huomaamme silti, että jokin jumittaa emmekä välttämättä ymmärrä, mikä oikein on pielessä.
Jotta voimme ymmärtää ihmissuhteitamme ja omaa osuuttamme niissä, meidän on hyödyllistä katsoa suhteitamme systeemisen ymmärryksen avulla. Se antaa ehkä uudenlaisen ja oivalluttavan näkökulman ihmissuhteisiimme. Ylipäätään, on hyödyllistä tiedostaa, että piilossa olevat dynamiikat vaikuttavat ihmissuhteissamme yleensä kaikista eniten.
Saksalaisen teologi ja psykoterapeutti Bert Hellingerin kehittämässä perhekonstellaatiomenetelmässä ihmissuhteiden dynamiikkaa tarkastellaan elämän lainalaisuuksien (”Orders of love”) kautta, jotka toteutuessaan mahdollistavat rakkauden virtaavuuden eli ihmissuhteiden ravitsevuuden. Menetelmässä yksi elämän lainalaisuus liittyy antamiseen ja vastaanottamiseen eli tasapainoon näiden välillä. Tämä lainalaisuus on keskeinen tunnistettava ja tarkasteltava, jotta voimme saada selkeyttä ihmissuhteisiimme – ja varsinkin niihin, joissa kuormitumme.
Antamisen ja vastaanottamisen lainalaisuus on erilainen lapsen ja vanhemman välisessä suhteessa verrattuna kahden aikuisen väliseen suhteeseen
Systeemisen ymmärryksen mukaan tasapaino toteutuu, jos vanhemman ja lapsen välisessä suhteessa vanhempi antaa ja lapsi ottaa vastaan. Ihannetilanteessa lapsen ei siis tarvitse kannatella vanhempaansa emotionaalisesti, vaan hän tulee nähdyksi lapsena, ottaen vastaan ensin elämänlahjan ja sen lisäksi rakkautta ja hyväksyntää. Aikuisten välisissä suhteissa sen sijaan antamisen ja vastaanottamisen tulisi olla vastavuoroista, jolloin kumpikaan ei ole lapsen tai vanhemman roolissa, vaan itsenäinen ja omilla jaloillaan seisova aikuinen.
Kun ihmissuhde on kuormittava, antaminen ja vastaanottaminen ei ole tasapainossa
Kuormittavassa ihmissuhteessa antamisen ja vastaanottamisen lainalaisuus ei toteudu. Kahden aikuisen välisessä suhteessa toinen saattaa jatkuvasti antaa enemmän, kun taas toinen nauttii vain ottamisesta. Kyse on aina myös terveiden rajojen puutteesta. Lapsen ja vanhemman välisessä suhteessa tilanne on joskus hyvin haavoittava. Lapsi saattaa olla vanhempaansa varten, jolloin roolit ovat väärinpäin. Tämä vääristynyt roolijako voi jatkua näkymättömänä vielä lapsen ollessa aikuinen. Tämä suhteessa oleva epätasapainotila alkaa ajan mittaan kuormittaa suhdetta liikaa, jolloin sen osapuolet eivät voi hyvin suhteessa ollessaan. Ajan myötä suhde tukahtuu, näivettyy, haalistuu ja lopulta se usein päättyy tai jää hyvin etäiseksi ja pinnalliseksi. Näin voi siis tapahtua aikuisen lapsen ja vanhemman suhteessa, jos molemmat eivät kykene kasvuun ja näin voi tapahtua myös aikuisten välisissä suhteissa, niin ystävyys- kuin parisuhteissa.
Jokaisesta suhteesta ja sen kaaresta voimme oppia jotain
Aikuisuuden ihmissuhteemme kertovat meille usein tarinaa lapsuudestamme ja siitä, miten olemme oppineet olemaan vuorovaikutussuhteissa ja tulemaan hyväksytyiksi niissä. Jos emme ole vielä kovin tietoisia lapsuutemme suhteista, toistamme usein oppimaamme tapaa olla muiden ihmisten kanssa. Mutta kun tulemme tietoisemmiksi, voimme nähdä erilaisia kaavoja ja oppia omalta osaltamme rakentamaan ravitsevampia ihmissuhteita.
Voimme myös hyväksyä, että kaikki ihmissuhteet eivät tule koskaan ravituiksi siinä määrin, että niissä olisi mahdollista voida täysin rentoutua. Joidenkin ihmissuhteiden siis tulee jäädä etäisemmiksi ja joidenkin kuuluu päättyä.
Lopuksi voit miettiä oman elämäsi ihmissuhteita. Laita silmät kiinni ja katso mielessäsi kutakin elämääsi kuuluvaa ihmistä rauhassa, vuorotellen ja tunnustele, miten antamisen ja vastaanottamisen lainalaisuus toteutuu niissä. Jos huomaat, että jossakin ihmissuhteessa se ei oikein toteudu ja tunnet, että suhde kuormittaa sinua, voit miettiä, voisitko tehdä asialle jotain? Vai onko suhde sellainen, jossa se ei ole mahdollista? Tai ylipäätään, haluatko muuttaa suhteen laatua?
