Maailmassa tapahtuu hyvää ja huonoa, ja meille kaikille tapahtuu kumpaakin. Meillä on kuitenkin jostain luolamiesaikaiseksi perimäksi selitetystä syystä luontainen, sisäsyntyinen taipumus keskittää huomiomme siihen, mikä on tai voisi olla huonosti. Kun teemme niin, emme näe elämässämme olevaa hyvää.
Sitä näkee, mitä katsoo ja kun katsoo tarpeeksi kauan, ei muuta näekään, sillä kaikki se, mihin kohdistamme huomiomme, lisääntyy.
Meillä jokaisellahan on asiaan kuin asiaan omanlaisensa asenne. Luonnehdimme kuitenkin kanssakulkijamme ja itseämmekin pessimisteiksi tai optimisteiksi suhtautumistapojemme painottuneisuuden perusteella. Sen perusteella, näemmekö enemmän huonoa vai hyvää, pimeyttä vai valoa, epätoivoa vai toivoa, puutetta vai runsautta.
Luonnehdinnan eroja kuvaa osuvasti myös sanonta, että pessimisti tekee mahdollisuudesta ongelman, optimisti ongelmasta mahdollisuuden.
Moni voi pitää itseään äkkiseltään myönteisinä, mutta kun pysähtyy hieman tarkemmin katsomaan, asia voi näyttäytyä vähän toisinkin.
Jos mietit esimerkiksi, miten usein stressaannut, huolestut, suutut, loukkaannut tai koet olosi ilottomaksi, alakuloiseksi ja jopa surkeaksi, voit samalla miettiä, miten myönteisyytesi laita oikein onkaan.
Jotkut meistä ovat rinta rottingilla pessimistejä viljellen ahkerasti tuttua sanontaa ”pessimisti ei pety”. Terve kyseenalaistaminen ja kriittisyys asioita ja ilmiöitä kohtaan on sallittua, suotavaa ja joskus paikallaan, mutta kriittisyyden ja kielteisyyden viljeleminen itseisarvona ei ole ehkä kovin fiksua. Ei myöskään millään tavalla hyvää oloa edistävää, vaan päinvastoin.
Onko sillä sitten väliä, valitseeko pessimistisen vai optimistisen asenteen?
Kyllä on, sillä pessimistin elimistön tiedetään voivan huonosti. Kielteiset ajatukset ja tunteet aiheuttavat ajan mittaan kehossa monenlaisia vaurioita. Kehomme solut reagoivat mielemme kaikkiin liikkeisiin, saaden liikkeistä jatkuvaa reaaliaikaista tietoa kemiallisten välittäjäaineiden ansiosta.
Kielteisyydestä aiheutuu terveyshaittojen lisäksi paljon muutakin haittaa. Se myrkyttää uteliaisuuden, innostuksen, intohimon ja onnistumisen halun, mikä heijastuu myös ympärillä oleviin ihmisiin. Kielteisyys tappaa unelmamme ja mahdollisuutemme olla aito oma itsemme omassa elämässämme.
Myönteisyys puolestaan lisää terveyttä ja hyvää oloa kaikilla elämän osa-alueilla. Kun hyvänolon hormonit kaappaavat vallan stressihormoneilta, immuunipuolustuksemme on voimissaan, ruoansulatus- ja verenkiertojärjestelmä iloitsevat, pöpöt ja sairaudet pysyvät loitommalla ja todennäköisyys elinikämme pidentymisestä kasvaa.
Myönteisyyteen sidottu energia virtaa vahvana ja vapaana.
Kukaan meistä ei synny tähän maailmaan kielteisellä asenteella ja kielteisillä tunteilla varusteltuna. Kielteisyys on opittua, mutta niin myös myönteisyys.
Siksi kuka tahansa meistä voi oppia paremman asenteen. Siihen tarvitaan oman asenteen ja ajatusten tarkkailua, kielteisyyden ja epäterveen kriittisyyden tunnistamista, tahtoa, uskoa ja vaivaakin.
Hyvälle ja kauniille on annettava huomiotaan erityisen tietoisesti ja runsaasti, mutta se kannattaa, sillä myönteisyyteen nojaava asenne on kaikkein nopein ja tuloksiltaan kestävin keino parantaa oman elämän laatua sen jokaisella osa-alueella.
Voit lukea lisää asenteesta uudesta kirjastani Muuta asenteesi, muuta elämäsi. Voit ostaa kirjan tästä.
