Ihmiset käyttävät monesti kosketusta tiedostamattaan tasapainottamaan omaa olotilaa ja hermostoa. Jännittävässä tilanteessa usealla on esimerkiksi tapana sivellä reisiä, ikään kuin pyyhkiä hikeä kämmenistä tai sukia hiuksia korvaan taakse. Nämä eivät ole pelkästään hermostuneisuuden merkkejä, vaan kun teemme näin, käytämme itse asiassa kosketusta hermoston tasapainottamiseen ja rauhoittamiseen, olemme siitä sitten tietoisia tai emme.
Oletko koskaan huomannut, mitä kehosi tekee stressin hetkellä tai kun olet ärsyyntynyt? Monilla meistä kädet hakeutuvat vaistomaisesti otsalle, ohimoille tai poskille. Nämä liikkeet eivät kerro vain ahdistuksesta – ne ovat kehon luontaisia, alitajuisia tapoja rauhoittaa itseään. Ne kertovat, että keho tietää, mitä tarvitsemme jo ennen kuin ehdimme ajatella sitä.
Kosketuksen vaikutus hermostoon
Kosketus auttaa tutkitusti lievittämään stressiä alentamalla stressihormoni kortisolin tasoja sekä laskemalla sykettä ja rauhoittamalla hengitystä. Yliaktiivinen sympaattinen hermosto rauhoittuu ja parasympaattinen hermosto aktivoituu, joka auttaa meitä rentoutumaan.
Käytännössä tämä ketjureaktio saa alkunsa, kun kosketus stimuloi hermopäätteitä ihossa ja syvemmällä lihaksissa, jotka puhuvat vagushermon kanssa. Kun vagushermoston aktiivisuus lisääntyy, se toimii jarruna kehon stressireaktiolle.
Parhaat tavat rauhoittaa hermostoa kosketuksen avulla
Hermostoa rauhoittaa tutkimusten mukaan parhaiten painallukset sekä sivelyt, eli silittäminen. Tämä johtuu osittain siitä, että meidän aivot yhdistää kyseiset tuntemukset turvaan jo hyvin nuoressa iässä. Vauvoja jos mietitään, niin ne rauhoittuvat parhaiten vanhempien sylissä, kun heitä silitetään ja painetaan lempeästi rintaa vasten.
Jotta kosketuksella olisi hermostoa rauhoittava vaikutus on tärkeä käyttää kohtalaista painetta. Kohtalainen paine stimuloi painereseptoreita, mikä lisää kosketuksen miellyttävyyttä. Kosketuksen nopeudellakin on merkitystä. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin ihanteellinen kosketusnopeus on noin 3 senttimetriä sekunnissa. Liian nopea tai hidas kosketus ei nimittäin aktivoi mielihyvää tuottavia ja hermostoa rauhoittavia hermoratoja yhtä tehokkaasti.
Näin voit rauhoittaa hermostoasi omin käsin
Kokeile:
- Sivelyitä käsivarsiin, päähän, kasvoihin, rintaan, vatsan alueelle, jalkoihin, mihin vaan, missä ne tuntuu hyvälle. Voit sivellä esimerkiksi molempia käsivarsia samanaikaisesti, tai sitten voit silittää yhtä käsivartta kerralla. Se, että meillä on yksi käsi, joka ei liiku tarkoittaa, että meillä voi ikään kuin olla vastaanottava puoli ja aktiivinen, antava puoli.
Silittäminen voi olla kevyttä, syvää, hidasta tai virtaavaa mielesi mukaan.
- Painalluksia, käsivarsiin, rintaan, jalkoihin, päähän. Painalluksia tehdessä olkavarsiin olemme valmiiksi ikään kuin halausasennossa ja voimme käyttää käsivarsia myös ylävartalon halaamiseen ja painamiseen. Näin saadaan painallus aikaiseksi myös rintalastaan.
Pyri tekemään painallukset käsillä ja sormilla hitaasti ja lempeästi. Tarkoitus ei ole aiheuttaa kipua.
Kuuntele kehoasi ja pyri käyttämään kosketusta, joka tuntuu sinusta parhaalle. Jos et tiedä mikä toimii sinulla, kokeile avoimen uteliaasti eri tapoja.
Tutkimustenkin tukemana nämä kosketuksen muodot aktivoivat kehossamme samoja turvaa tuottavia järjestelmiä, joita käytämme vaistonvaraisesti rauhoittaaksemme lasta sylin ja silittelyn avulla.
Jos kosketus tuntuu vieraalta, aloita lempeästi
Aluksi itseensä koskettaminen – sivelyt, painallukset, hellät otteet – voi tuntua vieraalta tai jopa kiusalliselta. Se on täysin luonnollista. Monelle meistä kosketus on pitkälti varattu toisille, eikä omaa kehoa ole totuttu kohtaamaan näin tietoisesti. Onneksi tämäkin on asia, joka ajan kanssa helpottuu.
Voit halutessasi aloittaa pienesti, yhdistäen kosketuksen arjen rutiineihin. Kun levität kosteusvoidetta tai peseydyt suihkussa, tee liikkeet hieman hitaammin ja ennen kaikkea ajatuksella. Näin yksinkertainen arjen hetki voi muuttua osaksi hermoston säätelyrutiinejasi.
Jos haluat oppia lisää somaattisia keinoja säädellä hermostoasi, tutustu palveluihini TÄÄLTÄ (mm. verkkokurssi).
