Kuka hyväksyy minut sellaisena, jollaiseksi olen tulossa? Tämä kysymys tuli vastaan lukiessani Sanna Wikströmin ja Jutta Gustafsbergin Tsemppikirjaa.
Käydessäni läpi isoa muutosta, olen saanut kohdata hyvin erilaisia suhtautumistapoja. Kaikki eivät ole välttämättä pitäneet uudesta lempeämmästä, ja etenkään rohkeammasta, minästä niin paljon kuin olisin toivonut.
Niinpä kysymys herätti tarkastelemaan ihmissuhteitani uudesta näkökulmasta: Kuka kulkee rinnallani myös voimaantumisen polulla? Kuka iloitsee puolestani ja jakaa onnistumiset kanssani? Kuka hyväksyy rohkeamman, vapaamman ja lempeämmän minän?
Välillä tuntuu, että joillekin olen aina liikaa – liian herkkä, liian vahva, liian rohkea, liian heikko. Ehkä joidenkin on vaikea hyväksyä muutostani tai menestymistäni. Joillekin sairauteni on liikaa.
Tuntuu kurjalta, että kaikesta kokemastani huolimatta joku ei iloitsekaan, kun viimein alan löytämään omalta tuntuvan elämäni ja onnen. Olen sen takia pohtinut tarkemmin, kenen kanssa vietän aikaani, kun voimavarat ovat muutenkin rajalliset.
Tai ketkä ovat niitä ihmisiä, joille haluan jakaa kaikkein tärkeimmät ja henkilökohtaisimmat asiani. Sanomatta jääneet sanat tuntuvat joskus yhtä pahalta kuin loukkaavat sanat. Se satuttaa, jos jakaa jollekin tärkeälle ihmiselle jotain itselleen merkityksellistä ja saa vastaukseksi hiljaisuuden.
Se saa pohtimaan, ansaitseeko tällainen henkilö edelleen kuulla itselleni tärkeistä asioista. Miksi käytän energiaani sellaisiin ihmissuhteisiin? Ehkä he eivät halua enää olla polullani? Mitä jos he eivät hyväksy minua sellaisena, jollaiseksi olen tulossa?
Silloin täytyy vain olla rohkea ja osata päästää irti. Surra hetken ja antaa sitten mennä.
Joku ihminen saattaa olla meille tärkeä tietyssä elämänvaiheessa ja sitten toisessa hetkessä lähdemmekin eri suuntiin. Eikä syy välttämättä ole kummankaan. Syyllistä ei ole aina tarpeellista etsiä.
Mutta koska jokainen muutos tekee minusta enemmän minut, ne jäljelle jäävät läheiset, jotka tukevat sekä vastoinkäymisten että onnistumisten hetkillä, ovat niitä, joiden haluankin vierelleni jäävän.
Tämä ote on kirjastani Matka itsesi puolelle.
