Kosketus ei vaikuta meihin ihmisiin vain fyysisesti, vaan ihan joka tasolla, myös psykologisella ja emotionaalisella tasolla.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan toisilta saadun kosketuksen riittävyys lapsuudessa on olennaista lapsen keskushermoston optimaaliselle kehitykselle. Kosketuksen merkitys on erityisen suuri ensimmäisten puolentoista vuoden aikana, jolloin aivojen limbinen järjestelmä kypsyy. Tämä aivojen alue säätelee mm. stressireaktioita ja tunteita.
Pitkäaikaistutkimuksessa on havaittu, että lapsilla, jotka on saaneet enemmän fyysistä kosketusta varhaislapsuudessa, on vähemmän stressiä ja ahdistusta myös aikuisiällä.
Läheisyys, hellä kosketus ja syli vauvana ja lapsena ovat siis perusedellytyksiä meidän myöhemmälle mielenterveydelle ja hyvälle stressinsietokyvylle. Lapsuuden kosketusvaje voi siis selittää, miksi jotkut meistä kärsivät enemmän kuin toiset stressistä ja ahdistuksesta.
Ajat ja asenteet ovat muuttuneet
Kasvatuskulttuuri oli ennen hyvin erilainen, kuin tänä päivänä ja lapsia ei “turhaan” pidetty sylissä tai hellitty.
Minullekin aiemman sukupolven edustaja sanoi vielä 2016, kun sain ensimmäisen lapseni, ettei lasta pidä pitää sylissä liikaa, ettei hän vaan totu siihen.
Tänä päivänä onneksi jo tiedetään, miten tärkeä turvallisen kosketuksen saaminen nuorena lapsena on ja kannustetaan jo synnytyssairaalassa siihen, että vauvaa pidetään mahdollisimman paljon sylissä ja ihokontaktissa.
Kosketus on monisäikeinen tapahtuma
Kosketus ei vaikuta meihin ihmisiin vain fyysisesti, vaan ihan joka tasolla, myös psykologisella ja emotionaalisella tasolla. Yksi kosketuksen merkittävimmistä hyödyistä onkin sen kyky vähentää stressiä, ahdistusta ja masennusta.
Tutkimuksissa on todettu, että fyysinen kosketus, kuten hieronta, alentaa merkittävästi kortisolitasoja, eli stressihormonien tasoja, ja parantaa yleistä mielialaa. Kosketusterapia voi alentaa kortisolitasoja jopa 31% ja lisätä serotoniinin ja dopamiinin, eli onnen ja hyvinvoinnin tunteita aiheuttavien välittäjäaineiden pitoisuutta 28%.
Erityisesti masennuksesta ja ahdistuneisuudesta kärsivät hyötyisivät kosketushoidosta ja hieronnasta, sillä säännöllisesti kosketusterapiaa saaneiden henkilöiden ahdistuneisuusoireet vähenivät tutkimusten mukaan 34% ja masennuksen oireet 24%.
Fyysinen kosketus ei siis ole vain keholle hyväksi, vaan myös meidän mielenterveydelle.
Jos on omassa lapsuudessaan jäänyt kosketusvajeiseksi, peli ei ole menetetty – kosketusvajetta voi korjata vielä aikuisenakin
Säännöllinen hieronta tai muu kosketushoito on erinomainen tapa vähentää stressiä ja ahdistusta, mutta se on myös oiva tapa korjata kosketusvajetta, on se sitten syntynyt lapsuudessa tai myöhemmin elämässä.
Kosketuksen tarve ei nimittäin poistu aikuisenakaan. Me tarvitaan kaikki läpi elämän riittävästi kosketusta voidaksemme hyvin.
Aina ei kuitenkaan tarvita ammattilaisen apua, vaan monesti riittää ihan läheisen hellä kosketus korjaamaan kosketusvajetta ja tasapainottamaan hermostoa.
