Mainosyhteistyössä lääkäriasema Recuror.
Kirjoittaja Joel Holmén on psykiatrian erikoislääkäri.
Uupumus on yksi yleisimmistä sairauspoissaolojen aiheuttajista Suomessa, mutta sen juurisyihin ei pureuduta riittävästi. Taustasyistä heikoiten tunnistetaan autismikirjo, erityisesti naisilla.
Satunnainen uupumus voi johtua hyvinkin satunnaisista elämäntilanteeseen liittyvistä syistä, joita suuri osa meistä kohtaa elämänsä varrella. Silloin keskittyminen akuuttiin oireen hoitoon on perusteltua. Toistuvan uupumuksen ja masennuksen osalta asia on toisin. Hoitavan henkilökunnan hälytyskellojen pitäisi soida nykyistä herkemmin, ja taustalla olevat riskiä lisäävät syyt olisi syytä ottaa perusteellisen tarkastelun alle.
Toistuvan voimakkaan uupumuksen ja masennuksen syyt liittyvät mitä todennäköisimmin yhteen tai yhtä aikaa useampaan seuraavasta neljästä altistavasta tekijästä: traumat, persoonallisuuspiirteet, neuropsykiatriset piirteet, kuten ADHD, tai autismikirjon häiriö. Yleisimmin syyt ovat traumaperäisiä tai liittyvät perinnöllisiin persoonallisuuden piirteisiin. ADHD:n vaikutukseen uupumuksen taustalla on havahduttu viime vuosien aikana laajasti. Sen sijaan autismikirjon häiriöt uupumuksen selittäjänä ikään kuin odottavat vielä vuoroaan meillä Suomessa. Autismikirjon häiriöt ovat meillä alitunnistettuja. Näin on aivan erityisesti naisten osalta.
Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on avata autismikirjon taustaa – miksi autismikirjo on tärkeä tunnistaa ja miksi se on usein vaikea tunnistaa erityisesti naisilla.
Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on avata autismikirjon taustaa – miksi autismikirjo on tärkeä tunnistaa ja miksi se on usein vaikea tunnistaa erityisesti naisilla.
Autismikirjon häiriöiden moninaiset ilmenemismuodot ovat ammattilaisille vieraita
Vierailin toukokuussa Amerikan psykiatriyhdistyksen kongressissa New Yorkissa. Yksi keskeinen luentokokonaisuus oli omistettu naisten ja vähemmistöjen autismikirjon häiriön käsittelyyn. Viesti oli kirkas: Autismikirjo erityisesti naisilla on yksiselitteisesti alitunnistettu, ja asian tilaan on kiinnitettävä psykiatrikunnassa erityistä huomiota.
Huomio vastaa täysin omia kokemuksiani. Työskennellessäni TYKS neuropsykiatrialla osastonylilääkärinä, diagnostisesti vaikeimmat tapaukset olivat hyvin usein naisia, joita yhdisti kirjava historia eri mielenterveyspalveluiden asiakkaana. Lisäksi heillä oli tavan takaa autismikirjon piirteitä.
Erityisesti naisten autismikirjon häiriöt jäävät valtaosin tunnistamatta silloin, kun niihin ei liity älykkyyden alenemaa. Tunnistaminen edellyttääkin psykiatrista erikoisosaamista.
Ammattilaisille tehdyt kyselytutkimukset osoittavat selvästi, että autismikirjon häiriöiden ilmenemismuotojen tunnistaminen tuottaa vaikeuksia. Aivan erityisesti naisten autismikirjon häiriöt ilman älykkyyden alenemaa jäävät valtaosin tunnistamatta. Tunnistaminen edellyttääkin psykiatrista erikoisosaamista.
Muun muassa populaarikulttuuri tuottaa autismin kirjolla olevista väärinkäsityksiä, joista yleisimpiin kuulu vaikkapa, että kirjolla olevilla ei ole ystäviä, he eivät koe empatiaa tai he eivät ota katsekontaktia. Nämä käsitykset elävät vahvana myös terveysalan ammattilaisten keskuudessa. On siis paikallaan käydä läpi eräitä perusasioita autismikirjon häiriöistä.
Tutkimusmenetelmissä ylikorostuvat miehille tyypilliset piirteet
Miesten ja naisten diagnoosien välinen ero on noin 3:1. Aikuisilla yleisin diagnosointi-ikä on noin 31–34-vuotiaana. Kolmella neljästä (74%) autismikirjolla olevista on myös jokin muu mielenterveyden ongelma. Esimerkiksi yli 20% autismikirjolla olevista oli saanut 27 vuoden ikään mennessä masennusdiagnoosin. Toisaalta autismikirjo nostaa riskiä itsensä vahingoittamiselle, joka taas voi usein johtaa epävakaan persoonallisuuden diagnoosiin nuoruusiässä. Myös ahdistuneisuus ja ADHD ovat korostuneen yleisiä autismikirjolla olevilla.
Historiallisesti autismikirjo ilman älykkyyden alenemaa on ollut naisilla vähemmän diagnosoitu, mutta autismikirjon diagnoosin saaneilla naisilla on ollut miehiä vaikeampia oireita. Tämä on merkki siitä, että diagnoosi ei tavoita monia kirjolla olevia naisia. Vääristymä tulee ottaa hyvin vakavasti muun muassa siksi, että kirjolla diagnosoidusti olevilla naisilla on miehiä enemmän persoonallisuushäiriödiagnooseja, ja lisäksi esimerkiksi syömishäiriöt ovat paljon yleisempiä.
Väärä diagnoosi voi johtaa vääränlaiseen hoitoon, jolloin sitoutuminen hoitoon usein heikkenee. Henkilö ei koe saaneensa ymmärrystä kokemuksilleen. Monen naisen oma epäily autismikirjolla olosta saatetaan jopa ohittaa. Tunnistamaton autismikirjo voi vaikeuttaa muita mielenterveysongelmia, ja esimerkiksi itsemurhariski on koholla.
Taustalla näyttäisi olevan järjestelmällinen vinouma. Autismikirjon tutkimusmenetelmät korostavat miehille tyypillisiä piirteitä. Esimerkiksi tutkimuksissa autismikirjolla olevat naiset saavat parempia pisteitä ystävyyttä mittaavissa kyselyissä kuin kirjolla olevat miehet. Eräässä arvostetussa ystävyyttä mittaavassa kokeellisessa tutkimuksessa autismikirjolla olevat naiset saivat keskimäärin saman määrän pisteitä kuin ei-kirjolla olevat miehet (ja enemmän kuin kirjolla olevat miehet) mutta vähemmän kuin ei-kirjolla olevat naiset.
Naisten autismikirjon piirteet eroavat merkittävästi miesten piirteistä. Naiset pärjäävät jonkin verran paremmin sosiaalisissa tilanteissa ja pystyvät mukautumaan niihin. Monet autismikirjolla olevat naiset menestyvät ystävyyssuhteiden luomisessa ja ylläpidossa varsin hyvin. Kaavamaisen käytöksen esiintyvyys on myös miehiä vähäisempää ja erityiset kiinnostuksen kohteet ovat lähempänä neurotyypillisten kiinnostuksen kohteita.
Tunnistamaton autismikirjo voi vaikeuttaa muita mielenterveysongelmia, ja esimerkiksi itsemurhariski on koholla.
Maskaaminen on autismikirjon naisille yleinen tapa peitellä oireita
Maskaamisen voi määritellä omien autististen piirteiden sosiaaliseksi piilottamiseksi muiden, lähinnä neurotyypillisten ihmisten seurassa. Se näyttäytyy muiden paikalla olijoiden käytökseen mukautumisena ja voi olla heidän mielipiteidensä, ilmeidensä, eleidensä ja äänensävyjensä imitointia. Maskaamista esiintyy huomattavasti enemmän naisilla kuin miehillä. Maskaaminen heijastuu monesti autismitutkimuksiin kuuluvien kyselyiden (esimerkiksi ADOS ja AQ) tuloksiin. Useimpien kyselyjen ja diagnostisten testien esimerkit liittyvät tavallisesti poikia kiehtoviin harrastuksiin, kuten autoihin.
Autimiskirjon tunnistaminen ja tähän liittyvän tuen ja terapian suunnittelu vaatii aina kokonaisvaltaista paneutumista potilaan tilaan johtaneihin syihin, mutta myös henkilön elämään laajemmin. Tavoite on naisilla ja miehillä sama – elämänlaadun ja oman toimintakyvyn vahvistaminen henkilön omien piirteiden tunnistamisen ja niiden tukemisen kautta. Tämä edellyttää usein päällä olevan akuutin vaivan, tyypillisesti uupumuksen tai masennuksen, hoitamista saumattomasti yhtä aikaa autismikirjoon liittyvien toimenpiteiden kanssa.