Mitä jää käteen tai mitä jää saavuttamatta, jos seuraamme vain ihmisiä sekä tahoja, jotka jo ovat kanssamme samaa mieltä asioista ja joita ehkä fanitamme? Ihmisiä, joilla on samanlainen maailmankatsomus, arvot ja mielipiteet kuin meillä? Usein luemme saman mielisten teoksia, seuraamme heidän kanavia ja päädymme yhteisiin kahvipöytiin olemaan entistä enemmän samaa mieltä. Ei siinä ainakaan oma maailmankuva laajene. Tai viisaus meissä.
Vaatii itsevarmuutta tutustua erilaisuuteen ja ymmärtää sitä. Samalla luomme itsellemme kokonaisvaltaisempaa näkemystä maailmasta. Sellaista laajakatseisuutta ja osaamista kehittyvä maailma myös kaipaa. Kyse ei ole vain siitä, että pyrkisimme tutustumaan vain heikommassa asemassa olevaan erilaisuuteen vaan myös sellaisiin yksilöihin, joihin kytkeytyy esimerkiksi voimaa ja valtaa. Tutustumaan tarinoihin tekojen ja ajatusten takana. Toki yhteiskunnassamme on hyväksyttävämpää asettua näkyvästi tiettyjä tahoja vastaan ja olla jonkun toisen puolella. Onko tilanne sittenkään niin mustavalkoinen, että meillä on vain hyvä sekä paha ja toisella laidalla ei ole oikeutta tulla kuulluksi?
“Usein luemme saman mielisten teoksia, seuraamme heidän kanavia ja päädymme yhteisiin kahvipöytiin olemaan entistä enemmän samaa mieltä. Ei siinä ainakaan oma maailmankuva laajene. Tai viisaus meissä.”
Olen tehnyt yleisesti elämässä sekä sosiaalisen median käyttäytymisessä sellaisen päätöksen, että pyrin mahdollisuuksien mukaan seuraamaan ja olemaan tekemisissä laajalla skaalalla erilaisten ihmisten kanssa. Seuraan samalla ajatusmaailmoja ja arvoja joita en itse toteuta, mutta pyrin ymmärtämään syitä ja seurauksia. En siis läheskään aina seuraa tai istu samaan pöytään sen takia, että lähtökohtaisesti olisin samaa mieltä. Joskus myös seurailen muiden menoa puhtaasti sen takia, että kerrankin olisin niin fiksu, että voisin oppia muiden virheistä eikä oppi tulisi joka kerta omien kantapäiden kautta. Mutta tämä asia erikseen.
Tämän tyylin valittua toki toisinaan saa kuulla, että ”et siis ole kanssani samaa mieltä eli olet siis niiden toisten puolella”. No ei näinkään. En monessakaan asiassa ole yhtään kenenkään puolella. Pyrin asettumaan keskellä ja teen pistoja eri laitoihin tutustuessani eri näkemyksiin. Tällaisessa tilanteessa kyse saattaa olla polarisoituneesta tilanteesta ja sen eri rooleista.
“Vaatii itsevarmuutta tutustua erilaisuuteen ja ymmärtää sitä… Kyse ei ole vain siitä, että pyrkisimme tutustumaan vain heikommassa asemassa olevaan erilaisuuteen vaan myös sellaisiin yksilöihin, joihin kytkeytyy esimerkiksi voimaa ja valtaa.”
Haluan myös muistuttaa, että polarisaatio ei ole absoluuttisesti vain paha asia. Toisinaan tarvitsemme polarisoituneita tilanteita, jotta asiat tulevat näkyväksi ja pääsemme muutoksen äärelle. Toki se on sitten eri asia, miksi sotaisasti kahtia jakautuneesta tilanteesta emme toisinaan tunnu pääsevän etenemään rakentavasti seuraavaan vaiheeseen. Näin yhteiskunta ja ryhmät voisivat kehittyä.
Juuri nuo ovat kohtia, jolloin riitaisat ääripäät ja yllyttäjät ovat tehneet kuviossa oman osuutensa ja silloin kaivataan yksilöitä, jotka näkevät kokonaiskuvan laajemmin. Voidaan puhua yksilöistä, jotka ovat kykeneväisiä käsittelemään universaalia tietoa. Voidaan puhua myös universaalista ajattelusta. Jos ajatellaan, että meillä on iso pyöreä pöytä, minkä äärellä on lukuisia ihmisiä erilaisine ajatuksineen samasta asiasta, niin universaali ajattelija kykenee asettumaan ja ymmärtämään näitä kaikkia eri näkemyksiä.
“Jos emme kuuntele erilaisia ihmisiä ja näkemyksiä, emme voi oikein ymmärtää. Joku onkin joskus hyvin sanonut, että ”kuuro luulee, että ne jotka tanssivat ovat hulluja”.”
Tässä yhteydessä voidaan puhua myös generalisteista. Heitä ei määritä joku tietty ala tai koulutus. He ovat moniosaajia, joita yhdistää uteliaisuus ja kyky nähdä asiat laajasti. Tarvittaessa generalisti osaa myös kaivautua syvemmälle asioihin eli kyse ei ole vain pinnallisesta tiedosta. Toivottavasti maailmamme osaisi tulevaisuudessa antaa yhä entistä enemmän arvoa yksilöille, joilta tällainen taito löytyy. He voisivat lopulta olla laaja-alaisten näkemystensä kanssa yhteisöissä, yrityksissä ja yhteiskunnassa pelinrakentajan asemassa.
Kuten sanottu, vaatii itsevarmuutta kunnioittaa toisen erilaisia näkemyksiä maailmasta ja sitä, minkä kautta hän tätä elämää elää. Jos emme kuuntele erilaisia ihmisiä ja näkemyksiä, emme voi oikein ymmärtää. Joku onkin joskus hyvin sanonut, että ”kuuro luulee, että ne jotka tanssivat ovat hulluja”.
Tutustus Kristiinan Komulaisen ja vankilapastori Jukka Vänskän luomiin Riidan ratkaisu -kortteihin.
